Alexander Loyd on sekä luonnonmukaisen lääketieteen että psykologian tohtori, joka keksi/vastaanotti paranemisen avaimet; Ben Johnson on lääketieteen ja luonnonmukaisen lääketieteen tohtori, joka parantui Lou Gehrigin taudista paranemisen avaimilla.
Tässä kirjassa on kaikki. Ainakin kaikki, mitä minun kuului saada tietää juuri nyt, jotta ajatukseni ja teoreemani menisivät eteenpäin. Ja sen ne tekivät. Harppasivat kvanttihypyn avaruuteen.
Kerron lyhyesti kirjan perusajatuksista ja sitten henkilö voi itse lukea tarkemmin kirjasta. En siis ole innostunut paranemisen avaimista (ainakaan vielä) vaan kirjan sisältämästä tiedosta. Olen lukenut vasta pari lukua, mutta sinkoilen jo kuin pieni apina ympäri kämppää tietoilotulituksen säihkeessä, että pakko kirjoittaa jo.
E=mc²
Kaikki on energiaa.
Kaikki sairaudet johtuvat stressistä. Ei sellaisesta stressistä, että "kauheaa, deadline on kohta" tai varmaan siitäkin, mutta enemmänkin nyt puhutaan fysiologisesta kroonisesta stressistä, joka estää immuunijärjestelmää toimimasta kunnolla ja lopulta elimistön heikoin lenkki romahtaa eli alkaa ilmaantua oireita, jotka sitten lääkäri diagnosoi joksikin sairaudeksi. Oireet ovat kuitenkin aina seurausta elimistön stressitilasta.
Optimaalisesti toimiva immuunijärjestelmä on immuuni sairauksille. Meidän immuunijärjestelmämme kykenee parantamaan minkä tahansa sairauden. Mutta stressi häiritsee sen toimintaa, jolloin alkaa kehittyä syöpäsoluja tai tulee flunssa tai närästystä tai uniongelmia. Mikä kenelläkin on se heikoin lenkki, sinne se iskee.
Tästä stressiasiasta on kaikenlaisia tutkimuksia, joihin on kirjassa viittauksia. En ala niihin paneutua tässä sen tarkemmin.
Luku, jota nyt aloin lukea, käsittelee energiaa. "Kaikki terveydelliset ongelmamme johtuvat tuhoisasta energiavärähtelystä... Kaiken terveyden ja sairauden juuret ovat aina kehon energiassa".
Siistiä.
Tämä kirja on NIIIIIN siisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti