No niin, en ole meedio enkä hullu. Mahassani ei erittäin oletettavasti asu ketään ylimääräistä henkilöä, mutta en myöskään ole kuvitellut varsinaisesti mitään vaan tehnyt virhetulkintoja. Toisin sanoen minulla on outoa, epämääräistä ja lievää pahoinvointia joka päivä, olen koko ajan nälkäinen, minulla on outoja mielialan vaihteluja ja minua itkettää ilman syytä (ja yhtenä päivänä kikattelin kaiken aikaa ilman syytä) ja olen järjettömän väsynyt yms. Koska kaikki nämä oireet alkoivat aika samanaikaisesti ja vieläpä sopivasti niihin aikoihin, kun olisin voinut tulla raskaaksi, ei mikään ihme, että olin vakuuttunut siitä, että olen alkanut jakautua. Etenkin se pahoinvointi johti harhateille.
Asioita pohdittuani ja tutkittuani olen tullut siihen tulokseen, että pahoinvointi johtuu todennäköisesti hypoglykemiasta eli alhaisesta verensokerista. Muutin ruokavaliotani noin 24.12.2013 ja on hyvin mahdollista, että syön liian vähän. Eräs ystäväni kävi juuri kylässä, ja hän sanoi, että hänellä pahoinvointia aiheuttaa ainoastaan raskaus ja se, jos ruokavaliossa on liian vähän kaloreita. Hän sanoi, että vaikka yhtenä päivänä söisi tosi hyvin, mutta kokonaisuutena ruokavalio sisältää liian vähän kaloreita, hänellä on pahoinvointia.
Jätin siis leivän kokonaan pois ruokavaliosta jouluna. Päätin opetella uuden tavan ja ruveta leivän sijaan tekemään aamuisin smoothieita. Väsään joka aamu rahkasta, siemenistä ja marjoista ja soijajuomasta smoothien ja imeskelen sitä 2 lasia. Usein en syö muuta aamulla. Sitten syön kunnon lounaan, mutta sen jälkeen voi olla, etten syö enää paljon mitään loppupäivänä, koska leipä on viety pois ja en ole oikein osannut korvata sitä millään. Olen imeskellyt (järsinyt) hapankorppuja, joita löysin kaapista. Mutta on kyllä ihan mahdollista, että syön aivan liian vähän ja kokonaisuutena kalorimäärä jää ihan liian vähäiseksi, ja sen takia olen koko ajan nälkäinen ja pahoinvointi johtuu alhaisesta verensokerista (sitä nimittäin esiintyy aina oikeastaan vain silloin, kun olen nälkäinen).
Mielialaoireet taas johtuvat alkaneesta masennuksesta, joka sattumalta alkoi oireilla samaan aikaan.
Väsymys taas voi joutua kummasta vain yllä mainituista asioista tai ehkä molemmista.
Nyt siis täytyy korjata ruokavaliota. Täytyy ruveta tekemään lämpimiä ruokia ahkerammin ja puputtaa ne 2 lämmintä ateriaa päivässä ja ostan hedelmiä ja pähkinöitä yms. iltapalaksi. Ja voihan sitä tehdä vaikka smoothieita pitkin päivää leivän korvikkeena. Tuskin se on vaarallista. Tai sen vaarallisempaa kuin leipä.
Mitä tulee masennusoireisiin, soitan lääkärista ajan ja menen kysymään, josko minun kannattaisi tilapäisesti nostaa lääkeannosta (syön jo valmiiksi serotoniinintakaisinotonestäjää) ja pyydän unilääkkeitä.
Mutta en ole siis jakautumassa. Ihan hyvä niin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raskaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raskaus. Näytä kaikki tekstit
maanantai 20. tammikuuta 2014
keskiviikko 15. tammikuuta 2014
Selvästi seinähullu
(Tämä teksti on jatkoa jännitysnäytelmään nimeltä Meedio vai hullu)
Olen tullut siihen tulokseen, että olen täysin hullu. Menkat alkoi sitten maanantai-tiistaiyönä kunnolla ja tänään ovat loppumassa (minulla ihan normaalia, että vuotoa tulee kunnolla vain pari päivää ja sitten alkaa hiipua). Päätin eilen, että en ole raskaana ja olen kuvitellut kaiken. MUTTA myöhään illalla havaitsin mielestäni taas sitä lievää pahoinvointia, mutta selitin itselleni, että "ääliö, sä kuvittelet", mutta tänä aamuna sitä tuntui taas. Olen siis HULLU. Se pahoinvointi on luonteeltaan selvää raskauspahoinvointia eikä voi selittyä millään muulla, joten joko olen raskaana tai hullu. Eli hullu.
Sen lisäksi mielialani eivät ole vähääkään normaalit. Olen ollut nyt 3 päivää TODELLA depressiivinen ja itkuinen. Siis TODELLA. Aivan totaalisen epänormaali mielentila.
Olen hullu, hullu, hullu. Seinähullu.
Soitin äitiysneuvolaan ja sain lähetteen verikokeisiin. Kysyin koska kannattaa mennä, jos kiinnittyminen tapahtui sunnuntaina, ja sanoi, että jos jaksan odottaa, niin ensi viikon lopulla. Varasin sen sitten ensi viikon torstaiksi. Sitten katsotaan, miten hullu olen. Seinähullu.
Hmph. Nyt leikin sitten siihen asti hullua. Koska en nyt usko, että olen raskaana ja en halua olla, mutta aivoni eivät nyt usko, että en ole. Pyh.
Olen tullut siihen tulokseen, että olen täysin hullu. Menkat alkoi sitten maanantai-tiistaiyönä kunnolla ja tänään ovat loppumassa (minulla ihan normaalia, että vuotoa tulee kunnolla vain pari päivää ja sitten alkaa hiipua). Päätin eilen, että en ole raskaana ja olen kuvitellut kaiken. MUTTA myöhään illalla havaitsin mielestäni taas sitä lievää pahoinvointia, mutta selitin itselleni, että "ääliö, sä kuvittelet", mutta tänä aamuna sitä tuntui taas. Olen siis HULLU. Se pahoinvointi on luonteeltaan selvää raskauspahoinvointia eikä voi selittyä millään muulla, joten joko olen raskaana tai hullu. Eli hullu.
Sen lisäksi mielialani eivät ole vähääkään normaalit. Olen ollut nyt 3 päivää TODELLA depressiivinen ja itkuinen. Siis TODELLA. Aivan totaalisen epänormaali mielentila.
Olen hullu, hullu, hullu. Seinähullu.
Soitin äitiysneuvolaan ja sain lähetteen verikokeisiin. Kysyin koska kannattaa mennä, jos kiinnittyminen tapahtui sunnuntaina, ja sanoi, että jos jaksan odottaa, niin ensi viikon lopulla. Varasin sen sitten ensi viikon torstaiksi. Sitten katsotaan, miten hullu olen. Seinähullu.
Hmph. Nyt leikin sitten siihen asti hullua. Koska en nyt usko, että olen raskaana ja en halua olla, mutta aivoni eivät nyt usko, että en ole. Pyh.
maanantai 13. tammikuuta 2014
Meedio vai hullu (tai kenties molemmat?)
Alan nyt sitten vatvoa täällä tätä suurta jännitysmysteeriotani, kun en viitsi viikkotolkulla piinata läheisiäni jatkuvalla arpomisellani... Eli käynnissä on jännitysnäytelmä nimeltä Raskaana, vai ei. Jos olen, olen meedio. Jos en ole, olen vain sekopää. Tosin tämä ei ehkä ole kaunis puheenaihe täällä. No, koitan olla kuvailematta kaameita yksityiskohtia.
Kertomus alkaa siitä mysteerisestä aamuhetkestä, joka oli joko ke 1.1. tai pe 3.1 ja jolloin herättyäni tunsin ohimenevän hetken ajan selvää kuvotusta. Ja sen jälkeen jokaisena aamuna. Kansalainen ei mitenkään ymmärrä, miten hän olisi voinut kuvitella asian. Eikä sen kaltaiselle tuntemukselle ole kyllä olemassa muuta selitystä kuin raskausasiat.
Normaalisti kiertoni 28.pvä (jolloin menkojen VIIMEISTÄÄN olisi pitänyt alkaa) olisi ollut ma 6.1. MUTTA aloitin e-pillerit viime menkojen alkamispäivänä ja söin niitä viikon (lopetin ne, koska herkkänä ihmisenä en halua sotkea hermostoni kemiallista tasapainoa ja pillerit pelottivat minua, tuntuivat aiheuttavan mm. masennusoireita ja pelkäsin, että ne laukaisevat masennuksen). Lopetin ne sunnuntaina 15.12. Lopettamisen takia tuli vielä tyhjennysvuotoa muutama päivä.
Asioita tutkittuani olen tullut siihen tulokseen, että pillerit ovat siirtäneet ovulaatiota ja samalla seuraavien menkojen alkamisajankohtaa. Ovulaatio tapahtuu pillerien lopettamisen jälkeen ehkä parin viikon kuluttua. Olettaisin, että pilleriepisodi siirsi menkojen alkamisajankohtaa noin viikolla. Laskeskelin, että viimeistään eilen olisi pitänyt kuukautisten alkaa.
Pahoinvointia on ollut joka päivä ja en käsitä, miten voisin kuvitella sen. Viime yönä tapahtui jotain outoa. Olin todella omituisessa mielentilassa ja itkin monta tuntia, koska tunsin, että sisälläni on joku. Ihan kuin se olisi kommunikoinut minulle jotenkin. Tai aistin sen olemassalon jotenkin. Tuntui todella erilaiselta kuin normaalisti ja koin, että jotain tapahtui ja tulin ihan varmaksi raskaudesta.
Mutta tein testin (neljännen) ja se oli negatiivinen. Ostin vieläpä herkimmän mitä löytyi. Ja sitten tänään alkoi "menkat". Jos niitä menkoiksi voi kutsua. Nyt tulee se ei-kaunis kohta... :) Koitan kiertää sen. Eli siis ei näitä kyllä menkoiksi voi kutsua. Yksi punainen viiva ilmaantunut koko päivänä.
Joten teoriani tällä hetkellä on se, että viime yönä tapahtui kiinnittyminen. Munasolu siis kiinnittyy kohtuun. Se tapahtuu noin 6-12 päivää hedelmöittymisestä ja voi aiheuttaa verenvuotoa ja mahakramppeja, eli samantapaista kipua kuin menkoissa. Kiinnittymisvuoto vain on niukempaa, siinä yleensä ei ole niitä kaiken maailman könttejä ja ne mahakivut on lievempiä. Kaikki täsmää. Yleensä joudun aina ottamaan särkylääkkeen kuukautisten alkamispäivänä, mutta tänään mahassa olevat tuntemukset ovat olleet erilaisia. Jopa miellyttäviä. Lievää kuukautismaista kipua, mutta jotenkin pehmeää, ei lainkaan epämiellyttävää. Ja no, tuskin sitä viirua voi MENKOIKSI kutsua.
JOS kiinnittyminen tapahtui vasta yöllä, testit ei vielä näytä plussaa vaan vasta noin viikon kuluttua.
Ja silloin 1.1 tai 3.1 oli suunnilleen tapahtunut hedelmöittyminen ja jostain syystä huomasin heti, että jotain on tapahtunut, jo niin varhaisessa vaiheessa. Kiinnittyminen olisi viime yönä tapahtunut juuri aikataulussa.
Piinaavaa.
Joten tässä siis tutkin, miten nämä "menkat" edistyvät. Löysin hyvän artikkelin, jossa kuvataan, miten pystyy erottamaan kiinnittysmivuodon menkoista. How to Recognize Implantation Bleeding.
Eli joko olen "meedio" ja todella aistin asioita ja olen raskaana tai sitten olen vain sekopää. On vaan niin varma olo kuin vain voi olla. Ja en siis välttämättä HALUAISI olla raskaana juuri nyt, vaikka ei se nyt ehkä katastrofikaan ole. Tai riippuu oikeastaan toisen osapuolen mielipiteistä. Ihan suunniteltu asiahan kun tämä ei ollut vaan hiukan eräänlainen accident. Tosin olen sellaisen ihmisen kanssa, että minua ei haittaisi kauheasti, jos tällainen accident on tapahtunut, vaikka tietysti kivempi olisi, jos maha-asukas tulisi vasta sitten, kun sitä on erityisesti suunniteltu tai toivottu etukäteen ja kaikki osapuolet varmasti ovat siihen valmiita.
En ole aikoihin päivittänyt situationia, ja olen tavannut erityisen ihmisen :). Viime yönä oli kyllä oikein pillitysyö (kiitos hormonien) ja pillitin sitäkin (asianomaisen läsnäollessa), että kun olen luullut, etten löydä rakkautta ja saa koskaan olla toisen ihmisen kanssa aidosti onnellinen, mutta Jumala onkin nyt ilmeisesti päättänyt antaa tämän asian minulle. Ja se on asia, jota olen eniten koko elämäni aikana halunnut kokea ja löytää. Tuntuu, että sitten minulla on ihan kaikki. On ihminen, jota rakastaa ja on Eevi. Ja se on ihan totta, ettei elämässä millään muulla ole mitään väliä kuin rakkaudella.
Se minun ihmiseni on... Everything I have ever wanted or needed. Vihdoinkin joku kohtelee hyvin ja rakastaa ja on... Kiltti ja hellä ja sellainen, jota voin arvostaa ja on yhteisiä arvoja ja kiinnostuksenkohteita ja paljon tekemistä yhdessä ja... No, SOVITAAN YHTEEN :). <3
Kertomus alkaa siitä mysteerisestä aamuhetkestä, joka oli joko ke 1.1. tai pe 3.1 ja jolloin herättyäni tunsin ohimenevän hetken ajan selvää kuvotusta. Ja sen jälkeen jokaisena aamuna. Kansalainen ei mitenkään ymmärrä, miten hän olisi voinut kuvitella asian. Eikä sen kaltaiselle tuntemukselle ole kyllä olemassa muuta selitystä kuin raskausasiat.
Normaalisti kiertoni 28.pvä (jolloin menkojen VIIMEISTÄÄN olisi pitänyt alkaa) olisi ollut ma 6.1. MUTTA aloitin e-pillerit viime menkojen alkamispäivänä ja söin niitä viikon (lopetin ne, koska herkkänä ihmisenä en halua sotkea hermostoni kemiallista tasapainoa ja pillerit pelottivat minua, tuntuivat aiheuttavan mm. masennusoireita ja pelkäsin, että ne laukaisevat masennuksen). Lopetin ne sunnuntaina 15.12. Lopettamisen takia tuli vielä tyhjennysvuotoa muutama päivä.
Asioita tutkittuani olen tullut siihen tulokseen, että pillerit ovat siirtäneet ovulaatiota ja samalla seuraavien menkojen alkamisajankohtaa. Ovulaatio tapahtuu pillerien lopettamisen jälkeen ehkä parin viikon kuluttua. Olettaisin, että pilleriepisodi siirsi menkojen alkamisajankohtaa noin viikolla. Laskeskelin, että viimeistään eilen olisi pitänyt kuukautisten alkaa.
Pahoinvointia on ollut joka päivä ja en käsitä, miten voisin kuvitella sen. Viime yönä tapahtui jotain outoa. Olin todella omituisessa mielentilassa ja itkin monta tuntia, koska tunsin, että sisälläni on joku. Ihan kuin se olisi kommunikoinut minulle jotenkin. Tai aistin sen olemassalon jotenkin. Tuntui todella erilaiselta kuin normaalisti ja koin, että jotain tapahtui ja tulin ihan varmaksi raskaudesta.
Mutta tein testin (neljännen) ja se oli negatiivinen. Ostin vieläpä herkimmän mitä löytyi. Ja sitten tänään alkoi "menkat". Jos niitä menkoiksi voi kutsua. Nyt tulee se ei-kaunis kohta... :) Koitan kiertää sen. Eli siis ei näitä kyllä menkoiksi voi kutsua. Yksi punainen viiva ilmaantunut koko päivänä.
Joten teoriani tällä hetkellä on se, että viime yönä tapahtui kiinnittyminen. Munasolu siis kiinnittyy kohtuun. Se tapahtuu noin 6-12 päivää hedelmöittymisestä ja voi aiheuttaa verenvuotoa ja mahakramppeja, eli samantapaista kipua kuin menkoissa. Kiinnittymisvuoto vain on niukempaa, siinä yleensä ei ole niitä kaiken maailman könttejä ja ne mahakivut on lievempiä. Kaikki täsmää. Yleensä joudun aina ottamaan särkylääkkeen kuukautisten alkamispäivänä, mutta tänään mahassa olevat tuntemukset ovat olleet erilaisia. Jopa miellyttäviä. Lievää kuukautismaista kipua, mutta jotenkin pehmeää, ei lainkaan epämiellyttävää. Ja no, tuskin sitä viirua voi MENKOIKSI kutsua.
JOS kiinnittyminen tapahtui vasta yöllä, testit ei vielä näytä plussaa vaan vasta noin viikon kuluttua.
Ja silloin 1.1 tai 3.1 oli suunnilleen tapahtunut hedelmöittyminen ja jostain syystä huomasin heti, että jotain on tapahtunut, jo niin varhaisessa vaiheessa. Kiinnittyminen olisi viime yönä tapahtunut juuri aikataulussa.
Piinaavaa.
Joten tässä siis tutkin, miten nämä "menkat" edistyvät. Löysin hyvän artikkelin, jossa kuvataan, miten pystyy erottamaan kiinnittysmivuodon menkoista. How to Recognize Implantation Bleeding.
Eli joko olen "meedio" ja todella aistin asioita ja olen raskaana tai sitten olen vain sekopää. On vaan niin varma olo kuin vain voi olla. Ja en siis välttämättä HALUAISI olla raskaana juuri nyt, vaikka ei se nyt ehkä katastrofikaan ole. Tai riippuu oikeastaan toisen osapuolen mielipiteistä. Ihan suunniteltu asiahan kun tämä ei ollut vaan hiukan eräänlainen accident. Tosin olen sellaisen ihmisen kanssa, että minua ei haittaisi kauheasti, jos tällainen accident on tapahtunut, vaikka tietysti kivempi olisi, jos maha-asukas tulisi vasta sitten, kun sitä on erityisesti suunniteltu tai toivottu etukäteen ja kaikki osapuolet varmasti ovat siihen valmiita.
En ole aikoihin päivittänyt situationia, ja olen tavannut erityisen ihmisen :). Viime yönä oli kyllä oikein pillitysyö (kiitos hormonien) ja pillitin sitäkin (asianomaisen läsnäollessa), että kun olen luullut, etten löydä rakkautta ja saa koskaan olla toisen ihmisen kanssa aidosti onnellinen, mutta Jumala onkin nyt ilmeisesti päättänyt antaa tämän asian minulle. Ja se on asia, jota olen eniten koko elämäni aikana halunnut kokea ja löytää. Tuntuu, että sitten minulla on ihan kaikki. On ihminen, jota rakastaa ja on Eevi. Ja se on ihan totta, ettei elämässä millään muulla ole mitään väliä kuin rakkaudella.
Se minun ihmiseni on... Everything I have ever wanted or needed. Vihdoinkin joku kohtelee hyvin ja rakastaa ja on... Kiltti ja hellä ja sellainen, jota voin arvostaa ja on yhteisiä arvoja ja kiinnostuksenkohteita ja paljon tekemistä yhdessä ja... No, SOVITAAN YHTEEN :). <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)