Koska joitakin kansalaisia kiinnostaa tietää, miten pääsykoe meni, niin rustaan tähän tekstin aiheesta.
No, asiahan on niin, että minä osaan sen kirjan läpikotaisin ja täydellisesti ja no problem eli sen suhteen ei ongelmia, mutta kokeen tekijöiden kieroutuneet aivot voivat keksiä kaikenlaisia inhoittavuuksia koepaperiin, joten enpä nyt sitten osaa sanoa ollenkaan miten se meni.
Koe koostui kolmesta tehtävästä. Kustakin voi saada 20 pistettä.
Ensimmäisestä tehtävästä saan ehkä 20 pistettä, en ainakaan usko, että siinä mitään erityistä virhettä voi olla. Joskaan sitä ei koskaan tiedä. No, siinä piti määritellä parin rivin vastauksilla termejä ja antaa puolen sivun vastausta aiheesta ostensiivisen määrittelyn ongelma ja jotain sellaista. Jokainen kohta oli ihan selkeä ja tiesin vastauksen.
Seuraava tehtävä oli essee. Tässä ongelmana oli tehtävänannon lievä epämääräisyys, millä viittaan siihen, ettei se rajautunut selkeästi mihinkään tiettyyn kohtaan kirjassa tai tietyn filosofin ajatuksiin, joten en voi olla varma laarittelinko siihen kaiken, mitä kokeentekijät ovat toivoneet. Ehkä. Ehkä jotain jäi. Pituudeksi oli rajattu 3 sivua, mikä on ärsyttävää, jos olisin saanut jauhaa vaikka 5 sivua, olisin taatusti suoltanut ulos kaiken aiheeseen liittyvän, mutta nyt en ole varma, sillä ainakin Eino Kailan teoria todellisuuden objektirakenteen havaitsemisesta jäi pois tilan loppumisen vuoksi, mutta en tiedä olisiko sitä edes välttämättä tarvinnut siihen laittaa. No, en siis tiedä, montako pistettä tulen saamaan.
Kiusallisin oli viimeinen materiaalitehtävä. Siinä oli 1 sivun pituinen tekstikappale ja kysyttiin, kenen filosofin se on/mitä suuntausta se edustaa ja kysyttiin, mitä kirjoittaja haluaa tekstillä sanoa ja mitä se minusta yrittää sanoa.
Hmph. Typerät aspergeraivoni (tosin ehkä mikä tahansa aivo voi tehdä näin) tulkitsivat tehtävänannon kirjaimellisesti ja tajusin toissayönä kello 5, että se oli kompa. Arg. Jos olisin vetänyt kehiin dekonstruktion (Derridan tekstin lukemisen ja tulkitsemisen tapa) ja hermeneutiikan niin olisi taatusti tullut täydet pisteet. No, enpä nyt hoksannut. Tietysti, koska näitä ei suoranaisesti kysytty, voi hyvät pisteet tietysti kenties saada muunkinlaisella vastauksella. Ainakin esittelin pääsykoekirjan tuntemusta, kun kirjoitin siihen ajatuskulkuni, jossa kävin yhteiskuntafilosofit (tekstikappale sijoittu yhteiskuntafilosofiaan) läpi yksi kerrallaan ja perustelin, miksei se ja se tule kysymykseen ja lätisin individualistisesta vapauskäsityksestä ja Platonin dialektiikasta jne. Ja päättelin kyllä ihan oikein kenen teksti se on jne. Mutta joo, on kyllä täydellinen arvoitus, että paljonko saan pisteitä tästä tehtävästä.
Eli ei hajuakaan, miten käy. Kiva odottaa heinäkuuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti