Tässä pääsykoekirjaa (filosofia) lukiessa törmäsin Herbert Marcuseen. Marcusen mukaan "joukkotiedotusvälineet ja massakulttuuri ovat ovat 1900-luvun uusi ilmö, joka on muuttanut ideologian muotoumisen mekanismeja". Työväestöllä ei ole enää entistä vallankumouksellista voimaa yhteiskunnallisen muutoksen toteuttamiseen, koska massakulttuuri aj media ovat aivopesseet tämän väestönosan "ikiuneen", horrokseen, näennäisen mukavuuden tilaan. Sen sijaan:
As a result, rather than looking to the workers as the revolutionary vanguard, Marcuse put his faith in an alliance between radical intellectuals and those groups not yet integrated into one-dimensional society, the socially marginalized, the substratum of the outcasts and outsiders, the exploited and persecuted of other race and other colours, the unemployed and the unemployable. These were the people whose standards of living demanded the ending of intolerable conditions and institutions and whose resistance to one-dimensional society would not be diverted by the system.
Sosiaalisesti marginalisoituneet ovat yhteiskunnallisen muutoksen uusi toivo, koska heidän tarpeensa jäävät tässä yhteiskunnassa täyttymättä, heidän sielunsa huutaa muutoksen perään ja joita systeemi ei johda harhaan. Nämä sosiaalisesti syrjäytyneet kun lyövät voimansa yhteen radikaalien intellektuellien kanssa – siinä on uuden muutoksen voima.
Marxin mukaan vallankumous voi tapahtua, kun ihmiset ovat ensin heränneet "luokkatietoisuuteen" ja sitten yhdistyneet. "Before a revolution can occur, (workers) must first acquire "class consciousness", then they must unite." (sulut lainauksessa minun lisäämäni).
Väkivallaton vallankumous. Kiitos. Sitä tarvittaisiin. Tilaisin yhden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti