"Sinä et ymmärrä tämän vihan mittakaavaa: He eivät vihaa sitä, mitä me olemme tehneet, emmekä sitä, mitä me olemme. He vihaavat meitä siksi, että heidän täytyy, sillä muutoin he tuhoutuisivat".Lähetin hänelle tarkennuksen, jossa pyysin häntä määrittelemään, mitä tämä tuhoutuminen on, jota ihmiset pelkäävät. Hän vastasi:
Siten, että niiden identiteetti perustuu pelkästään siihen, että kuinka erilaisia eli parempia ne ovat kuin muut. Se on vähän niin kuin suomalainen kansallismielisyys perustuu siihen, ettei olla venäläisiä Jos sitten tällainen henkilö havaitsee, että venäläiset ovatkin ihan samanlaisia kuin hän itse, niin koko hänen identiteettinsä suomalaisena tuhoutuu. Toinen esimerkki: jos kristitylle paljastuu, ettei tasa-arvoinen avioliittolaki johda siihen, että taivaalta tulee tulta ja rikkiä, niin silloinhan hänen heteroutensa ei ole lainkaan parempi kuin homoseksuaalisuus, eikä hän voi korostaa paremmuuttaan tuomitsemalla. Kolmas esimerkki: Jos talous on meritokraattinen nollasummapeli, niin työttömyysprosentin verran tyhmimmästä päästä ihmisiä on jatkuvasti työttöminä. Koska nämä eivät tyydy kohtaloonsa, heidän on pakko syrjinnällä saada epäreilusti paikka, joka kuuluu oikeasti heitä kyvykkäämmälle. Jos heidän pelinsä paljastuu, he tuhoutuvat, jos siis talous on meritokraattinen nollasummapeli.Haa!!! Tähän syyllistymme me kaikki ihmiset (paitsi ne Dalail Lamat). Sillä juuri näinhän minäkin teen suuressa rumuudessani: korostan meidän neurologisesti poikkeavien erilaisuutta ja pönkitän sillä itsetuntoani ja kehittelen visiota meidän paremmuudestamme ja jonkinlaista "vihaa" nenttejä kohtaan, sillä he uhkaavat identiteettiäni ja minuuttani enkä edes halua olla samanlainen kuin ne muut. Tosin en vihaa nenttejä tietenkään, se on vain sellainen ajatusmalli, jota käytämme (minä ja ystäväni esim) puheissamme, viittaamme nenttien kasvottomaan massaan, emme yksilöihin. Yksilötasolla kohtaan ihmiset tasaveroisina, tasa-arvoisina. Minulla erottelu kohdistuu kasvottomaan massaan. Abstraktioihin.
Mutta aivan. Vastasin tälle henkilölle:
Mutta jos nentit vihaavat meitä tämän takia, he korostavat erilaisuuttaan meihin nähden ja kuvittelevat olevansa parempia... hmmm... mutta mikä olisi se samanlaisuus, jonka kohdatessaan he voisivat tuhoutua? Ihmisarvo? Vai meneekö se niin, että heidän identiteettinsä yksinkertaisesti rakentuu tiettyjen käsitysten varaan ja näitä käsityksiä me uhmaamme ja siksi he alkavat korostaa sitä, mikä meissä on heihin nähden erilaista ja tuomita siitä, suojellen näin identiteettiään särkymiseltä. Olemme uhka, koska olemme erilaisia. He pelkäävät muutosta. Kaikkea sellaista kummaa. :) Olen itsekriittisellä tuulella, joten väsäänkin tästä artikkelin, jossa saan haukkua itseäni. :)
Mutta syyllistymme tähän jollain tapaa puolin ja toisin. Ja kaikki ihmiset syyllistyvät tällaiseen (paitsi kristukset). Mutta jotkut tekevät tätä vain mielessään ja "omanlaistensa" kanssa puhuessaan kohdistamatta tai ilmentämättä sitä oikeisiin ihmisiin, kohdaten yksilöt ja todelliset ihmiset tasa-arvoisina ja ilman vakavia ennakkoluuloja. Kun taas jotkut, erityisesti nentit, jotka elävät keskinkertaisuudesta, tavallisuudesta, massaan katoamisesta, se on heille kuin ilmaa, sillä siihen perustuu heidän identiteettinsä, heille erilaisuus on todellakin uhka. Minunlaisilleni, ikänsä itsensä erilaisiksi kokeneille, erilaisuus ei ole uhka vaan tärkeä kokemus, ja meille niiden "tavallisten" tai norminmukaisten kasvottoman massan katsominen alaspäin on todellakin vain keino pönkittää itsetuntoa, jonka ne "tavalliset" ihmiset alunperin ovat murskanneet! Meidän täytyy löytää erilaisuudestamme jotain erityistä hyvää, jotain spesiaali erinomaisuutta, jotta se korvaisi menetyksemme, jotka se sosiaalisessa tuskassa on aiheuttanut. Meille nentit, neurologisesti normaalit, tavalliset ja norminmukaiset ihmiset ovat aiheuttaneet aivan oikeaa tuskaa ja haavoja, joten he muodostavat meille konkreettisen uhan. Sen sijaan me emme ole kiusanneet heitä. He kokevat meidät uhkana, koska uhkaamme keskinkertaisuutta, laumasieluisuutta, samanlaisuuden kokemusta, jonka varaan he identiteettinsä ja olemassaolonsa rakentavat.
Kyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti