Gandhi

Wau.

Siis WAU.

Katsoin elokuvan Gandhi. En ollut aiemmin perehtynyt sen syvällisemmin siihen, kuka ja millainen Gandhi oli ja mitä se teki. Lähinnä vain tiesin nimen ja yhdistin siihen nimeen epämääräisiä mielikuvia suuresta hengellisestä johtajasta tai valaituneesta gurusta tms.

Elokuva oli mahtava!!! Suosittelen sitä jokaiselle olemassa olevalle ihmiselle, koska se sisältää tärkeää tietoa todellisuudesta ja on samalla upea elokuvaelämys.

Koko kolmituntisen elokuvan ajan haukoin henkeäni Gandhin yli-inhimilliselle kyvylle saada aikaan mitä tahansa aseinaan vain totuus, periksiantamattomuus ja hyvyys. Väkisinkin vertasin Gandhia Kristukseen. Jos Gandhin kaltainen yli-ihminen on ollut olemassa aivan hiljattain ja erittäin todistetusti, on huomattavasti helpompi uskoa, että myös Kristus on aikoinaan ollut olemassa. Heissä on paljon samaa. Uskon, että Gandhi on ollut täynnä pyhää henkeä ja Jumalan voimaa hämmentävällä tavalla, vaikkei ollutkaan aivan Jeesuksen veroinen. Jeesushan puhui avoimesti olevansa Jumalan poika, mikä voi tarkoittaa vain sitä, että hän oli hullu (mitä hän ei ollut, kuten voivat halukkaat lukea kirjasta Tapaus Kristus, jossa tätä, kuten montaa muutakin kysymystä, on pohdittu asiantuntijavoimin ja hyvn rationaalisesti) tai todella sitä, mitä väitti olevansa.

Gandhi oli ihminen, mutta täynnä Jumalan voimaa. Kun pystyisikin sellaiseen, mihin Gandhi, mutta olen aivan liian surkea ihmisen retale, täynnä tunteita, impulsseja, oikkuja ja kaaosta.

Gandhi vaati Etelä-Afrikassa tasa-arvoista kohtelua intialaisille ja saavutti tämän pelkän hyvyyden, uskon ja sitkeyden voimalla. Sen jälkeen hän siirtyi Intiaan kamppailemaan Intian itsenäisyyden puolesta brittihallintoa vastaan. Hänen väkivallan vastustuksensa oli ehkä epäinhimillisin piirre hänessä, sillä hän oli jopa valmis kuolemaan väkivallattomuuden aatteen puolesta. Kun intialaiset villiintyivät ja alkoivat mellakoida ja tappoivat poliiseja, Gandhi tuli surulliseksi ja halusi ihmisten lopettavan mielenosoitukset ja kiihkomielisen käyttäytymisen. Hän ryhtyi nälkälakkoon. Hän sanoi mieluummin kuolevansa, kuin katselevansa sellaista maailmaa. Ja intialaiset lopettivat riehumisen.

Gandhista on tullut suuri idolini.

Kumarrus.


P.S. Ben Kingsleyn roolisuoritus Gandhina oli uskomaton! ajattelin elokuvan katsottuani, että jos ei hän ole saanut Oscaria niin jo on ihme. Ja olihan se saanut. Kyllä meni oikeaan osoitteeseen.

P.P.S. Gandhilla tuskin oli ADHD:ta tai aspergeria. Kummastakaan ei näkynyt alkeellisimpiakaan viitteitä ainakaan elokuvan perusteella. Niin tyynen rauhallinen, vakaa persoonallisuus, joka kiinnittyy äärettömän määrätietoisesti tavoitteeseensa, ei taatusti ole mikää ADHD-sekopää. Lisäksi hän oli pohjattoman sydämellinen, sosiaalisesti taitava ja ihmisten keskellä viihtyvä olento, jota en pysty mieltämään aspergeriksi. Aspergerit ja ADHD:t voivat menestyä tieteessä ja taiteessa ja ehkä yrityselämässä tms. mutta tuskin tuollaisina suurina ihmisguruina. We have other kind of missions.