lauantai 16. huhtikuuta 2016

En halua olla harmaavarpunen

 Suhteeni kauneuteen ja meikkaamiseen -projekti jatkuu...

Tänään olen tullut varsin päinvastaiseen ratkaisuideaan kuin aiempi meikittömyysprojekti. Kirjoitin eilen(kö se oli?): "En siis pidä itseäni rumana, mutta en sitten tosiaankaan koe olevani näyttävä, jos olen ilman meikkiä ja tukka litteänä." (Meikittömyysprojekti) Kirjoitin myös siitä, miten kyse on sosiaalisesta paineesta. Jos vallitseva kauneusihanne olisi meikkaamaton, lättätukkainen olento, ehkä minä tuntisinkin itseni suunnattoman kauniiksi. Kyse on minusta vallitsevista kauneusihanteista, jotka OVAT iskostuneet ihmisten aivoihin, ja jotka vaikttavat siihen, mitä pidetään kauniina, ja johon minä en VOI vaikuttaa. Jos minä lähden ulos kotoani ilman meikkiä, tukka lytyssä ja niin päin pois, minä en kyllä tosiaankaan voi kuvitella, että näytän tyrmäävältä tai että ihmiset minua katsoessaan ajattelisivat: "Onpa kaunis nainen!" jne. En koe olevani varsinaisesti RUMA vaan vain tylsän ja mitäänsanomattoman näköinen. Voin toki olemalla oma itseni saada jonkun miehen hurmattua tutustumisen kautta, en epäile sitä. Mutta minä HALUAN näyttää kauniilta!!! Minä HALUAN. Ja valitettavasti MINÄ en voi määritellä sitä, mitä muut ihmiset pitävät kauniina ja näyttävänä. Voin valita, että astun kauneusihanteiden ja sen sellaisen ulkopuolelle, mutta silloin joudun hyväksymään sen, ettei ihmiset minua katsoessaan koe alkeellisimpiakaan wau-elämyksiä.

En koe olevani siihen valmis. En halua olla harmaa seinäruusu. En vaan HALUA.

Löysin tällaisen jutun tänään netistä:  What Men Think of You Without Makeup. "Men understand that you aren't going to be as beautiful without your makeup on and hair done. This is expected, and it is factored in to their evaluation of your attractiveness." Suomeksi: "Miehet ymmärtävät, että et ole yhtä kaunis ilman meikkiä ja hiukset laitamattomina. Mutta he ovat ottaneet tämän huomioon arvioidessaan viehättävyyttäsi."

Artikkelissa mies kirjoittaa rehellisesti siitä, miten naiset ovat tietysti kauniimpia meikattuina ja hiukset laitettuina. "When I've seen my ex-girlfriends without their hair and makeup done, I've had two thoughts: (a) she is less attractive, but (b) it is nice that I get to see this side of her." Suomeksi: "Kun olen nähnyt ex-tyttöystäväni ilman meikkiä ja hiukset laittamattomina, minulla on ollut kaksi ajatusta: a) hän ei ole yhtä viehättävä mutta b) on mukavaa, että saan nähdä myös tämän puolen hänestä.

Täytyy kyllä sanoa, että tuon artikkelin kuvissa esiintyvät naiset ovat huomattavasti kauniimpia ilman meikkiä kuin meikattuina... En pidä tuollaisesta luonnottomasta ja liian runsaasta meikistä. Jos on kaunis ja hehkuva iho, sen maalaaminen PIILOON ei todellakaan kaunista ihmistä. Sitä en sitten tiedä, että jos nämä naiset olisi meikattu hyvin hillitysti, olisiko meikitön vai meikattu parempi.

Tänään sainkin uudenlaisia oivalluksia. Ehkä koko ongelma onkin siinä, että minä EN laittaudu, jos olen vain kotona. Jos olen todellakin vain kotona, mitään ongelmaa ei tietenkään ole, mutta hyvin usein lähden käymään JOSSAIN, jos olen kotona. Tänään saatoin Eevin kaverin synttäreille ja kävin kaupassa esimerkiksi. Ja SILLOIN kärsin suunnattomasti harmaavarpuslookistani. En jaksa alkaa laittautumaan siinä välissä, kun olen lähdössä suorittamaan pikku asiaa ulkomaailmaan, koska se voi tapahtua aika spontaanistikin, joten ehkä ratkaisu voisikin löytyä siitä, että olen AINA laittautuneena.

Aina laittautuneena oleminen ei tarkoita mitään täydessä tällingissä keekoilua. Suurin vitutuksen aihe taitaa olla HIUKSET!!!! VIHAAAAAN niitä, jos ne makaavat sileinä letkuina päässä. HYI. Vihaan litteää tukkaa. V-I-H-A-A-N. Hiukseni akavat olla kasvatusprosessissa siinä vittumaisimmassa vaiheessa, jossa ne roikkuvat jo niin painavina, että ne ovat ällöttävä, ylisuora, sileä lätty päässä, eikä niissä ole myöskään PITKIEN hiusten upeutta. Ne on vaan KAUHEAT. HYI. Tässä kohtaa alan aina haaveilla poikatukasta, koska se on helppo laittaa. Olen HYVIN laiska hiusten laittaja enkä jaksaisi yhtään paneutua sellaiseen ja lyhyet hiukset saa todella helposti ja vaivattomasti näyttäviksi ja ei-litteiksi. Pitkä tukka on OKSETTAVA, jos en tee sille mitään ja sille ei voi tehdä mitään ilman suurehkoa projektia.

Ratkaisuni tulee olemaan 1) upea lyhyt rock-tukka, leikattu Victoria Becham tyyliin, mutta oisin kokeilla siiliä toiselle puolelle ja värjään tietysti tummanruskeiksi. Jos tämän teen, olen aina näyttävä ja persoonallisen näköinen ja en vihaa peilikuvaani. 2) permanentti - ei enää sitä HELVATAN litteää lättyä 3) pakotan itseni jaksamaan hiusten laittamisen vaivannäön.

Aina laittautuneena tarkoittaisi sitä, että hiukset on aina laitettu niin, että pidän siitä, miltä ne näyttävät. Yllä olevat kohdat 1 ja 2 olisi ne helpoimmat. En ole varma, pystynkö kolmoseen. Lisäksi minulla voisi aina olla vähän meikkiä. Siis VÄHÄN. Hyvin vähän.

Jos järjestäisin asiat niin, etten koskaan ihmisten ilmoilla näytä "OKSETTAVALTA" eli suomeksi harmaavarpuselta, niin ehkä mitään ongelmaa ei enää olekaan!

Siirryn kokeilemaan tätä. Surin este asialle on minun suuri laiskuuteni suhteessa hiusten laittamiseen ja laittautumiseen. Haluaisin vaan olla ja unohtaa koko asian, mutta se ei oikein toimi. Tai voisi toimia, jos tukka olisi jotenkin mystisesti aina hyvin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti