The paradise

Follow the lives of those who work, shop and trade in and around the first English department store, Paradise. John Moray owns the shop and it started as a small business that he grew over the years. (Rotten tomatoes)






En jaksa katsella. Katsoin pari, kolme jaksoa, mutta en ehkä jaksa katsoa enempää. Tykkään todella paljon päänäyttelijästä, tuosta vaaleasta tyttösestä. Se on super ihana. Mutta siihen ne hyvät puolet taisi jäädäkin.

Olen huomannut, että tykkään sarjoista, joissa se backstory eli suuri kertomus on pääosassa ja etenee selkeästi joka jaksossa. Se on se, mihin koukutun, jos koukutun. Sarjat, joissa isot juonilinjat on taka-alalla ja etenee hitaasti ja sen sijaan joka jaksossa on ikään kuin oma pikkutarinansa, joka on pääosassa, eivät motivoi. Silloin mun tarvii ikään kuin joka jaksossa motivoitua uudestaan tyhjästä, koska minulle esitellään aina UUSI pieni kertomus / ongelma tms. joka sitten jakson lopussa on selvitetty. The Paradise on juuri tällainen "pienten kertomusten" -sarja. Kyllä siellä ne isotkin linjat kulkee taustalla, mutta minulla mielenkiinto tyssää näihin pikku kertomuksiin. Olisikohan ollut kolmas jakso, joka alkoi sillä, että tavaratalosta löytyy vauva. Vauva! Miten JÄNNITTÄVÄÄ! Eli ei. Siinä kohtaa en pystynyt enää katsomaan, koska näin silmieni edessä jo koko eteeni maalattavan kaaren: 1. löytyy vauva (mikä SKANDAALI!), 2. asiaa pähkäillään ja ihmetellään ja vatvotaan, 3. Asia ratkeaa.

Fiktion koko idea on eläytymisessä. Siinä, että kun lukee romaania tai katsoo elokuvaa/sarjaa, uppoutuu kertomukseen, unohtaa todellisuuden ja kokee elävänsä osana tuota fiktiivistä todellisuutta. Minun on hyvin vaikea saavuttaa tuota tilaa, koska lähes kaikissa elokuvissa ja sarjoissa näen sen TEHDYN kaaren tai no, TEKEMISEN siinä niin selvästi, etten mitenkään pääse sisälle siihen illuusioon, jossa minusta tuntuisi, että se mitä näen on totta. En voi eläytyä. Näen vain jotain TEHTYÄ ja tekemisen jäljet. Keinotekoisen konstruktion. Hyvin SELVÄSTI. Ja siinä kohtaa lentää laatta ja motivaatio on nolla.

Ei jaksa.