Muodonmuutoksen aika

Pohdiskelin päivä tai pari sitten läpikäymiäni muodonmuutoksia sosiaalisen kasvuprosessini yhteydessä jutussa Haavojen vääristämä persoonallisuus. Kirjoitin, etten yhtään tiedä kuka olen ja että persoonallisuuteni on sosiaalinen konstruktio. Mutta nyt ymmärrykseni on mennyt taas eteenpäin. En ole vain konstruktio. Eheytymisen tiellä persoonallisuuteni on jalostunut, kypsynyt, kasvanut ja kehittynyt. Eheytymisen tie on myös rakkauden tie. Sitä kulkiessa rakkauden määrä elämässä kasvaa. Rakkaus itseä kohtaan ja samalla kyky rakastaa muita.

Tiedän, mikä on minulle tärkeintä elämässä: rakkaus. Ja koska Jumala on rakkaus, Jumala on tärkein asia elämässä. Ja se, mikä minulle on tärkeintä elämässä, on kulkea rakkauden tietä niin pitkälle kuin ehdin ennen kuin kuolen. Tavoitteeni on kasvattaa rakkauden määrää elämässäni, kasvattaa kykyäni rakastaa ja tavoitteni on levittää hyviä asioita ja rakkautta ja parantumisen voimaa ympärilleni.

Siinä. Siinä on se, minkä minä koen elämässä tärkeäksi.

Pohdin myös edellä mainitussa aiemmassa kirjoituksessani uuden muodonmuutoksen ajankohtaisuutta. Tunnen vahvasti, että sellaisen aika taitaa olla käsillä. Jo joitain vuosia sitten aloin tuntea, ettei vallitseva identiteettini ja ulkoinen tyylini enää heijastele sisintäni ja hävitin ison osan vaatteistani, mutta en silloin oikein tiennyt, millainen sitten nyt olen - mikä olisi uusi tyylini. Joten olen jo useamman vuoden roikkunut välitilassa. Vanhan ja uuden välissä. Tunnen, että NYT on se hetki käsillä, kun alan ymmärtää, mitä se uusi on.

Mielenkiintoista on sekin, että juuri nyt tyhjennän kotiani materiasta. Sekin enteilee uutta alkua. Uutta, zenmäistä rauhan tilaa.

Tästä se lähtee.... Nahanluonti, metamorfoosi, jotain vanhaa kuivuu ja rapisee pois, jotta uusia asioita voi verso esiin. Cocoon.

On uuden aika.