Ruokavaliomuutos edistyy!

Liityin siis vajaa viikko sitten kalorilaskuri.fi-palveluun, koska olen sen sorttinen ihminen, kun näen kaiken mustaa valkoisella ja konkreettisesti laskettuna, kykenen pysymään tavoitteissani. En yritä siis laihduttaa (tai no, 2 kg voisi tippua), olen niitä ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä olleet ohuita eivätkä liho millään. Tavoitteeni on siis ihan vaan terveys / terveellinen ruokavalio.

Noudatan nyt 28-17-55 proteiini-hiilihydraatti-rasva-suhdetta (myös 20-20-60 on OK). Näin hiilareita tulee suunnilleen 65 g/vrk, mikä on tavoitteeni ja loput päivän kalorit tulee proteiineista ja rasvoista, proteiineja noin 107 g/vrk ja rasvoja 94g/vrk.

Ennen kuin aloin käyttää kalorilaskuria söin tietämättäni väärin. Eli lopetin leivän syönnin joulukuussa ja siitä aloin sitten jotenkin siinä sivussa sitten karsia vähin erin viljoja ja kaikkia tärkkelyspitoisia turhakkeita (kuten peruna) pois. Olen jo lähemmäs 10 vuotta unelmoinut kokeilevani gluutenitonta ja sokeritonta ruokavaliota, mutta en ole kyennyt moiseen tempaukseen heikon itsekurin takia. Jostain syystä nyt pystyn. Aihetta (miksi nyt pystyn tähän) käsitellään aiemmassa kirjoituksessani How I changed my life (and learned/acquired self-discpline).

Ruokavaliomuutoksen aiheuttamia ongelmia
Aiemmissa kirjoituksissa olen käsitellyt myös ruokavaliomuutoksen aiheuttamia ongelmia kuten jatkuvaa näläntunnetta. Oireet alkoivat täsmälleen vuodenvaihteessa eli olin koko ajan nälkäinen, nälkäisenä esiintyi lievää pahoinvointia, mielialat alkoivat heitellä omituisesti yms. Oletettavasti pahoinvointi liittyi liian vähäiseen kokonaiskalorimäärään eli söin liian vähän, kun en vielä osannut oikein korvata karsimiani aineita (kuten leipää) muulla. Mielialanvaihtelut yms. selittynevät hormonitoiminnan muutoksilla. Jos on koko ikänsä puputtanut pääasiassa leipää, leipää ja vielä kerran leipää ja hiilarien saanti ollut sellaiset 300 g/vrk tai jopa ylikin ja sitten yhtäkkiä elimistön hiilarisaanti (+ gluteenin saanti) romautetaan, elimistöllä todennäköisesti vie hetken sopeutua asiaan. Gluteenihan muuttuu elimistössä sokeriksi, joten elänyt varmaan pysyvässä sokeripöllyssä.

Nyt on hyvä olo
Kun laskin noin viikko sitten kalorilaskurilla huvikseni päivän syömiseni, hämmästyin. Sain hiilareita noin 150 g/vrk, vaikka luulin, että söin niitä jo todella vähän. Kun poistin päivän ravintosaldosta 2 riisikakkua, 1 hapankorpun ja 4 palaa suklaata, sain hiilarit noin 70 grammaan. Silloin vasta tajusin, että minun täytyy karsia melkein kaikki tuollaiset hiilaripesäkkeet pois. Otin tavoitteeksi syödä 60-70 g hiilareita vuorokaudessa, koska en halua ketoosiin, ja 50 g/vrk on hard core meininkiä. Joten haluan pysyä vähän 50 gramman yläpuolella. Kun laihtuakaan ei tarvi. Tuollainen määrä, johon pyrin, tulee täyteen vihanneksista yms. joita puputan.

Ja nyt olen siis syönyt "oikein" 5 päivää ja kas, kaikki ongelmat ovat poistuneet. En ole nälkäinen. Mieliala on todella hyvä. Pahoinvointia ei ole ollut.


Hiilarien ja sokerin kammottava vaikutus
Olen huomannut kiinnostavan asian. Nyt kun syön paljon entistä vähemmän hiilareita ja sokeria (sokeria en käytä oikeastaan OLLENKAAN tällä hetkellä, makeutan teen hunajalla ja muuten en oikeastaan makeuta mitään ja herkkuja en ole juuri syönyt nyt 5 päivään), seuraa kauheita, jos sorrun porsastelemaan. Tein nimittäin sellaisen havainnon, että ne päivät, jolloin mielialani heittivät rajusti NEGATIIVISEEN suuntaan, seurasivat aina mässäilyä. Minulle tuli todella voimakkaita ahdistus- ja masennustiloja, jopa itsetuhoisuutta ja hallitsematonta käytöstä, jos sorruin porsastelemaan. Kerran söin esimerkiksi valtavan kasan aakkoskarkkeja, ja seuraava päivä oli hirveä. Ja viime viikon keskiviikkona porsastelin kuin mielipuolinen, koska olin väsynyt ja sorruin siaksi, ja kalorilaskurin mukaan söin yli 300 g hiilareita (pullan ja lakua ja vähän suklaata). Seuraavat kaksi päivää olivat kuin painajaisesta.

Olen tullut siihen tulokseen, etten voi enää herkutella ja lipsahdella, koska nyt elimistöni ei enää huoli moista paskaa sisäänsä. Ilmeisesti aikaisemmin, kun elin miltei pelkillä hiilareilla ja leivällä ja sokerilla, pieni ylimääräinen herkkuporsastelu siihen sekaan ei aiheuttanut elimistössä mitään havaittavaa muutosta. Olin adaptoitunut. Pysyvässä hiilari- ja sokeripöllyssä. Numb.

Nyt ero on valtava.

No, tämä motivoi pysymään raiteilla.

Herkuttelu uudella ruokavaliolla
Eilen Miikka (mieshenkilöni) halusi herkutella ja osti pienen karkkipussin ja lakupussin. Ostettiin myös raakasuklaata ja keksejä. Ajattelin, että voin syödä yhden keksin (10g hiilareita). Ajattelin, että pieni kasa lakujakin mahtuisi herkkupäivääni, mutta kun katsoin lakupussin selosteen, järkytyin... 100 grammassa lakua on melkein 80 g hiilareita... Kiva. Eli jos söisi 1/3 pussista, saisi jo yli päivän hiilarit... Punnitsin yhden lakun ja se painoi niin paljon, että 10 g hiilareita tuli jo KAHDESTA lakupalasta... Sillä ei paljon herkutella. Hyvästi siis lakritsa (tai ehkä pienen pieni lakupötkö joskus sallitaan). Sallin itseni popsia 4 palaa. Maistoin myös raakasuklaata, mutta en pitänyt siitä, kun sen maku oli mansikka ja kerma. Pelkkä tumma suklaa ois ollut parempaa. Lopulta hain pähkinöitä ja siemeniä. Ei hiilareita ja niitä on kiva popsia elokuvan aikana!

Olen päättänyt sallia itselleni 1 herkkupäivän (ehkä 2) viikossa. Silloin pyrin todella tarkasti karsimaan hiilarit, jotta jää "tilaa" pienelle possuttelulle :). Eiliset pikku herkuttelut toivat ehkä melkein 40 g hiilareita, mutta minimoin ne muuten päivän aikana, joten lopputulos oli kuitenkin ok eli noin 80g.

Ja kyllä, minä NAUTIN tällaisesta laskemisesta ja säätämisestä :). Varmaan tämä asperger näkyy tässä. Siis minusta tämä on todella HAUSKAA. Muuntaa ravitsemus faktoiksi ja lukuarvoiksi.

Aion opetella tekemään raakakakkuja. Nami nam.

 Mutta itseasiassa minun ei edes ole kauheasti tehnyt mieli herkutella moneen päivään. Nautin syömisestä enemmän kuin koskaan elämässäni, koska kaikki mitä syön on todella terveellistä JA herkullista, joten hiveleviä makunautintoja boostaa säteilevän puhdas omatunto – tai vieläkin parempaa – tietoisuusjokaisen suupalan hyvää tekevistä vaikutuksista. Minä todella rakastan laittaa ruokaa (mistä en ole ikinä ennen nauttinut) ja syödä juuri näin kun syön.


Paluu vanhaan mahdotonta?
Joitain päiviä sitten ajattelin, että pitäisikö minun palata vanhalle ruokavaliolle 2-4 viikoksi ja kokeilla, poistuvatko oudot oireeni sillä (nälkä, mielialojen heittely yms.). Mutta totesin, että en pysty. En pysty nielemään sitä kamalaa viljaa sellaisia määriä. Hyi yök en. Tuli kuvotus. Joten päätin sen sijaan terästäytyä entisestään ja karsia vielä tiukemmin sokerit ym. pois. Ja se onkin auttanut. Nyt on tosi hyvä olo.

Tänään aion kyllä suurherkutella sämpylällä... Ostin sellaisia tänään leivottuja (ostettaessa vielä lämpimiä) timanttisämpylöitä 2 kpl ja syön puolikkaan sämpylän illalla voin kanssa ja luultavasti pyörryn... :) Nam. Nam. Nam. Söin myös yhden paheellisen keksin tänään. Iltapalaksi tarviikin keksiä jotain, missä ei ole oikeastaan YHTÄÄN hiilareita, koska päivän hiilarisaldo tullee sämpylän myötä täyteen... Jep, tarkistin juuri laskurilla, sieltä löytyy Fazerin timanttisämpylä (monivilja) ja puolikas sämpylä on jo noin 20 g hiilareita. Siis oikeasti. YKSI kokonainen sämpylä olisi jo 50 g hiilareita!!! Hirvittää ajatella sitä hiilarien määrää, minkä olen elämäni aikana joka päivä puputtanut poskeeni. Yh. Joten iltapalaksi varmaan munia ja karjalanpaistilihoja tai kuhaa tms. Rasvaa ja proteiinia, kiitos.


:) Happy


Linkki:

Need A Paleo Meal Plan? (Don’t Over-Think It!)