Mikä on alitajunta? Kvanttifysiikkaan perustuva selitysmalli

Amit Goswami esittää kirjassaan God is not dead äärettömän kiinnostavia ajatuksia alitajunnasta ja tietoisuudesta. Goswamin kvanttifysiikkaan perustuva teoria selittää meille, mikä on alitajunta, mistä syntyy subjekti-objekti (minä-maailma) kokemus eli minäkokemus, mitä on luovuus. Tämän tekstin pohjaksi voi halutessaan lukea aikaisemman kirjoitukseni Tietoisuus luo materiaalisen todellisuuden, jossa esittelen kvanttifysiikan perusteita Goswamin kirjan pohjalta ja joka voi auttaa hahmottamaan sitä, mistä tässä puhutaan.

Alitajunta

Meillä kaikilla on alitajunta, jota Freud kutsui tiedostamattomaksi. Lisäksi meillä on tietoisuus.

Goswamin mukaan alitajunnassa tapahtuu prosessointia, mutta ei kvanttiaaltojen romahdusta (kuten sanoin, lukekaa se edeltävä kirjoitus, jos haluatte ymmärtää tästä jotakin). Toisin sanoen alitajunta on supertajunta, jumalatajunta, kvanttitajunta... Siellä olemme yhteydessä universumiin, muihin ihmisiin, Jumalaan ja kaikkeen mitä on olemassa. Jung kutsui sitä kollektiiviseksi alitajunnaksi. Siellä me kaikki olemme yhtä. Siellä "possibility objects interact with other possibility objects" toisin sanoen alitajunnassa olemme yhteydessä mahdollisuuksien kvanttiaaltoihin, uimme mahdollisuusaaltojen valtameressä, olemme yhteydessä kaikkeen, kaikkiin olemassa oleviin mahdollisuuksiin.

Tiedostamaton ja tietoisuus ovat tässä kohtaa hieman ongelmallisia termejä, sillä alitajunta on tietoisuutta, mutta ei sellaista tietoisuutta, josta olemme tietoisia... Englanninkielessä tarjolla on paremmat termivaihtoehdot eli on consciousness ja awareness. Alitajunnan suhteen: "no awareness". Eli meidän egomme ei ole tietoinen alitajunnasta, vaikka kyse on omanlaisestaan (kosmisesta) tietoisuudesta (meneekö tarpeeksi hankalaksi?).

Mutta sillä hetkellä kun tapahtuu romahdus ja mahdollisuusaallot jähmettyvät hiukkasmuotoon ja todellisuus aktualisoituu eteemme, saa ilmenemismuodon, tapahtuu valinta, sillä hetkellä syntyy tietoisuus eli se tietoisuus, jolla tarkoitetaan tätä meidän arkitajuntaa. Himputin termit.

 Alitajunta, kosminen tietoisuus, tekee valinnan, valitsee yhden mahdollisuuksien aalloista, ja kun valinta on tehty ja aallot kiteytyvät hiukkasiksi ja todellisuus rakentuu silmiemme eteen sekä me itse rakennumme olemassa oleviksi, sillä hetkellä syntyy minäkokemus, arkitajunta ja kaikki se, mikä on konkreettisesti olemassa.

Minäkokemus

Minäkokemus on illuusio. Minä-muu maailma -vastakkainasettelu ei ole todellinen. Mutta se on väistämätön seuraus romahduksesta (hetkestä, jolloin valinta tapahtuu ja aallot ottavat hiukkasmuodon), sillä romahduksen hetkellä syntyy sekä subjekti, se, joka havaitsee, että objekti, se joka havaitaan.

Sitä en tiedä, että miksi näin on. Miksi tarvitaan subjekti ja objekti. Miksi tämä kaikki rakentuu tänne. Miksi kosminen tietoisuus valitsee tämän tuolin, tämän pöydän, tämän maailman, nämä ihmiset.

Luovuus

Tärkein todiste alitajuisesta työskentelystä, joka istuu täydellisesti kvanttifysiiseen selitysmalliin, on luovuus. Luova prosessi muodostuu 4 vaiheesta (Wallas, 1926): valmistelut, alitajuinen prosessointi, oivallus ja toteutus. Ensimmäinen ja viimeinen ovat ihan selviä. Valmisteluun sisältyy lukemista ja perehtymistä siihen, mitä aiheesta jo tiedetään. Toteutusvaiheessa tai tuottamisvaiheessa uusi idea saa jonkinlaisen konkreettisen muodon.

Sen sijaan kaksi keskimmäistä vaihetta ovat hyvin kiinnostavia. Alitajuisen prosessin aikana mahdollisuuksien aalto leviää eli asia työstyy kosmisessa kvanttitodellisuudessa, mahdollisuusaaltojen valtameressä. Oivalluksen (insight) hetkellä tapahtuu valinta eli aalto romahtaa, ottaa hiukkasmuodon ja ilmaantuu arkitajuntaan (egon tietoisuuteen) eli tulemme tietoisiksi tästä suuresta oivalluksesta.