Hinnoista ja hinnoittelusta

Minulle tällainen yritystoimintaan ryhtyminen on hivenen paradoksaalinen temppu, sillä vastustan kapitalismia ja kaupallisuutta ja rahankiskontaa ja kaikkea muutakin vastaavaa kaameutta. Käytännössä tämä on näkynyt sitten siten, että olen pyrkinyt alihinnoittelemaan kaiken mitä teen... Tästä taas on seurannut läksytysten ryöppy kaikkialta lähipiiristäni. Osa läksytyksestä on tullut henkilöiltä, joita en kuuntele siitä syystä, että heidän läksytyksensä perustuu joko 1) holhoamiseen tai 2) siihen, että he itse elävät "kuplassa" eli ovat toisin sanoen ihmisiä, jotka eivät elä vahvasti itseään toteuttaen ja persoonallisten arvojen mukaisesti vaan ajattelevat, että raha ja työ ovat kaikki kaikessa jne. jne.

Mutta sitten olen saanut läksytystä myös tahoilta, joita kuuntelen, sillä nämä ovat kaltaisiani oman tiensä kulkijoita, joilla on samanlainen arvomaailma kuin minulla. Minulle on mm. sanottu, että "Laita ensin happinaamari omaan naamaasi ennen kuin alat pelastaa muita". Toinen ystäväni ilmaisi saman asian eri sanoin ja muistutti siitä, että jos haluan auttaa ihmisiä kääntämällä ja julkaisemalla hyödyllisiä tietokirjoja heidän ilokseen, yritykseni tarvitsee RAHAA, koska maailma nyt sattuu tällä hetkellä toimimaan rahan pelisäännöillä sekä kapitalistisen talouden ehdoilla jne jne. Lisäksi mitä enemmän yritykseni tuottaa, sitä enemmän voin 1) käyttää omaa aikaani yritystoimintaan/hyvän tekemiseen, kun ei tarvi hikoilla kakkatöissä ja 2) sitä enemmän minulla on rahaa hyvän tekemiseen.

Eräs ystäväni huomautti myös siitä, että jos jotkut valmistavat tiettyä tuotetta tarkoituksena elättää itsensä sillä, ja sitten markkinoille änkeää joku, joka myy tuotetta totaaliseen alihintaan (esimerkiksi koska tekee asiaa vain harrastuksena), kukaan ei enää halua ostaa tuotetta sillä kalliimmalla hinnalla, ja lopulta tilanne ajautuu siihen, ettei ihmiset pysty elättämään itseään enää kauppaamalla kyseistä tuotetta. Eli näin voidaan viedä leipä ihmisten suusta.

Lopulta olen sitten taipunut toimimaan hieman enemmän vallitsevien sääntöjen mukaisesti. Alunperinhän tarkoitukseni oli myydä kirjoja niin alhaiseen hintaan kuin suinkin mahdollista eli kattaa tuotoilla ainoastaan kulut ja tehdä hommaa vain harrastusmielessä. Ensin siis ajattelin että Introversion voiman hinta tulisi olemaan noin 10€. Ensimmäisten läksytysten jälkeen hilasin hinnan 14,90€. Sitten sain vielä valtavan ryöpytyksen taholta, jota arvostan eniten tässä maailmassa (viisas ja erittäin arvostelukykyinen ystäväni Emilia) sekä taholta, jota myös arvostan suuresti (toinen hyvin valaistunut ystäväni), ja hilasin hinnan lopulta normaalilukemiin.

Tällä hetkellähän siis olen työttömänä, jos ei tätä omaa puuhailuani lasketa. Olen kuitenkin suomentanut reilun vuoden aikana 2 kirjaa, joista toisen myös taittanut, laatinut kannet ja kustantanut eli jota nyt markkinoin eli en sentään vain kaivele napaani sohvalla (vaikka sitäkin harrastan). Monien Asperger- ja ADHD-ihmisten tapaan, en ole pärjännyt työelämässä. Nuppi ei vaan kestä siellä.

Mutta olisihan se hienoa, jos saisi elantonsa tekemällä sitä, mitä osaa, mistä nauttii ja mitä rakastaa. En tiedä, tulenko siihen pääsemään ikinä kustannustoiminnallani, mutta tärkeintä minulle on, että saisin kulut katettua, jotta oisin suomentaa ja julaista LISÄÄ ihania kirjoja. Se on minulla tässä vain pointtina. Varsinaisen toimeentulon voin aivan hyvin hankkia sitten muualta (asia jota kovasti suunnittelen kaiken aikaa).

Siitä pidän huolen, että Ajatushattu Kustannus säilyy yrityksenä, jolla on suuri sydän ja arvot kohdallaan.

(kuva: clipartheaven.com)