Minua vaivaa järjetön uupumus. Liikunta ei ole auttanut väsymykseen, päinvastoin olen tällä hetkellä väsyneempi kuin pystyn muistamaan olleeni aikoihin. Ymmärrän nyt syyn siihen. Minua syö stressi kaikesta siitä, mitä yritän ehtiä tekemään. Kun alotin liikunnan, tuli lisää ajankäytöllisiä haasteita.
On aika karsia rankalla kädellä. Priorisoida.
Haluan liikkua niin paljon kuin mahdollista. Tarvitsen aikaa myös levolle eli rentoutumiseen ja päiväunille. En myöskään halua luovuttaa, ainakaan vielä, biologian opiskelun suhteen.
Karsin kaiken muun. Kaiken ylimääräisen. Ei enää uusia projekteja. Laittaisin yritykseni jäihin eli tauolle, mutta se ei ole kuitenkaan kannattavaa, jo olemassaolevien tuotteiden postittaminen ja tilausten käsittely ei kuitenkaan vie paljon aikaa, mutta en aloita uusia projekteja. Lakkaan tekemästä freelance-käännöstöitä Idiomalle, koska niillä ei kuitenkaan elätä itseään. Haluan sen sijaan jonkin oikean työn.
Haluan siis käyttää aikani (etenkin arkipäivät, kun Eevi on eskarissa) liikkumiseen, päiväuniin, työnhakuun ja kotiaskareisiin. Haen jotain osa-aikaista työtä, josta saisi juuri ja juuri sen mitä tarvitsen.
Opiskelen biologiaa sen mitä ehdin, mutta jos alkaa tuntua, etten ehdi ilman, että asiasta tulee liian suuri stressi, annan olla.
Vaadin itseltäni liikaa. Perfektionistinen suorittaja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti