Olen nyt saanut itseni korjattua. Olen ehjä.
Uskomaton tunne.
Näin juuri unen, johon heräsin. Se oli hautamuistomerkki. Menneisyydelle, jonka nyt olen jättänyt taakseni.
Olen todellakin tehnyt sen. Korjannut oman pääni. Mieletön fiilis. Ja jos minä pystyn tekemään sen, siihen pystyy kuka tahansa.
Omistan elämäni tälle asialle. Muiden kaltaisteni auttamiselle. Se on kutsumukseni ja se, miksi olen syntynyt.
Ny jatkan uniani.
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Tarkentuva tähtäys
Sisäinen kasvu on äärettömän kiehtova asia. Koko ajan oppii lisää ja osaa tehdä parempia valintoja ja sitä myöten elämästä tulee koko ajan yhä enemmän juuri sellainen kuin sen haluaa olevan. Todellisuuden ja ihannekuvien/tavoitteiden välinen kuilu kuroutuu hiljalleen umpeen. Ihminen alkaa elää unelmaansa todeksi.
Minulla on menossa hurja sisäisen kasvun kausi, koska erottuani pari kuukautta sitten pitkästä suhteesta, olen nyt päässyt työstämään käsittelemättä jääneitä osa-alueita minuudestani eli kaikkea sitä, mikä liittyy miehiin siis miesten iskemiseen, uuden miehen löytämiseen, tutustumiseen, uuden suhteen rakentamiseen jne jne. Näitä osa-alueita en luonnollisestikaan voinut työstää ollessani vakiintuneessa suhteessa, joten ne ovat jääneet sille varhaisemmalle kehitystasolle, jolla olin silloin joskus 9 vuotta sitten. Nyt sitten laitan nekin kuntoon.
Yksi tärkeä oivallus, jonka olen tässä tehnyt, on se, että tunnen fyysistä vetovoimaa ihan väärää ihmistyyppiä kohtaan. Sellaista maskuliinista, neurologisesti normaalia... Sellaisia ties mitä portsareita ja äijiä ja jotain. Ne vetoavat naiselliseen puoleeni, mutta olen ymmärtänyt, että tarvitsen elämänkumppanikseni ihmisen, joka on kanssani samalla aaltopituudella. Eli aika samanlainen ihminen kuin minä olen. Luova, herkkä, ajatteleva. Eloisa ja iloinen. Ja nyt on vihdoin tapahtunut se ihme, että en enää katsele niitä "perusäijiä", vaikka ne kuinka houkuttelisivat fyysisesti. Tunnistan kyllä "oman" ihmistyyppini, kun sen kohtaan ja fokusoidun vain siihen. Etsin siis ensisijaisesti ystävää, mutta sellaista, joka herättää niitä romanttisiakin tunteita. Saa nähdä mitä löydän. :)
Minulla on menossa hurja sisäisen kasvun kausi, koska erottuani pari kuukautta sitten pitkästä suhteesta, olen nyt päässyt työstämään käsittelemättä jääneitä osa-alueita minuudestani eli kaikkea sitä, mikä liittyy miehiin siis miesten iskemiseen, uuden miehen löytämiseen, tutustumiseen, uuden suhteen rakentamiseen jne jne. Näitä osa-alueita en luonnollisestikaan voinut työstää ollessani vakiintuneessa suhteessa, joten ne ovat jääneet sille varhaisemmalle kehitystasolle, jolla olin silloin joskus 9 vuotta sitten. Nyt sitten laitan nekin kuntoon.
Yksi tärkeä oivallus, jonka olen tässä tehnyt, on se, että tunnen fyysistä vetovoimaa ihan väärää ihmistyyppiä kohtaan. Sellaista maskuliinista, neurologisesti normaalia... Sellaisia ties mitä portsareita ja äijiä ja jotain. Ne vetoavat naiselliseen puoleeni, mutta olen ymmärtänyt, että tarvitsen elämänkumppanikseni ihmisen, joka on kanssani samalla aaltopituudella. Eli aika samanlainen ihminen kuin minä olen. Luova, herkkä, ajatteleva. Eloisa ja iloinen. Ja nyt on vihdoin tapahtunut se ihme, että en enää katsele niitä "perusäijiä", vaikka ne kuinka houkuttelisivat fyysisesti. Tunnistan kyllä "oman" ihmistyyppini, kun sen kohtaan ja fokusoidun vain siihen. Etsin siis ensisijaisesti ystävää, mutta sellaista, joka herättää niitä romanttisiakin tunteita. Saa nähdä mitä löydän. :)
maanantai 21. lokakuuta 2013
Tietoisuuteen siirtyminen
”Etsi...korkein itseäsi koskeva ajatuksesi. Kuvittele millainen olisit, jos eläisit sitä ajatusta joka päivä. Kuvittele, mitä ajattelisit, tekisit ja sanoisit ja miten vastaisit siihen, mitä muut tekevät ja sanovat... Kun nyt olet nähnyt eron sen välillä mitä olet ja mitä haluat olla, ala tietoisesti muuttaa ajatuksiasi, sanojsi ja tekojasi siten, että ne sopivat yhteen suuren visiosi kanssa. Se vaatii suunnattomia henkisiä ja ruumiillisia ponnistuksia. Se tarkoittaa jatkuvaa, joka ikisen ajatuksen, sanan ja teon tarkkailemista. Tietoisia valintoja on tehtävä herkeämättä. Koko prosessi merkitsee mullistavaa siirtymistä tietoisuuteen.”
Neale Donald Walsch: Keskusteluja Jumalan kanssa 1
lauantai 19. lokakuuta 2013
Särkyminen on kaunista – yksi näkökulma mielenongelmiin
Upea teksti.
http://maanhalla.wordpress.com/2012/06/11/sarkyminen-on-kaunista-yksi-nakokulma-mielenongelmiin/
http://maanhalla.wordpress.com/2012/06/11/sarkyminen-on-kaunista-yksi-nakokulma-mielenongelmiin/
"Nähtyäni mielen rikkoutumista ja siihen liittyvää oivaltamista, olen tullut huomaamaan rikkimenemisen kauneuden, ja sen, etteivät täydellisyys ja eheys ole hyveitä. Mittaamme vahvuutta ihmisen pärjäämisellä, mutta mitä jos vahvin onkin hän, joka on mennyt rikki." Maanhalla
Koska on oikea aika seksille uudessa suhteessa?
Olen käsitellyt aihetta aiemmin jo tekstissä Hääyöhön odottaminen?
Olen itse tullut siihen tulokseen, etten halua odottaa ihan niin kauan, mutta kuitenkin haluan ensin tutustua, jotta minulle tulee turvallinen olo. Turvallinen olo tulee kahdesta seikasta: siitä, että tiedän toisen kiintyneen minuun kokonaisuutena eikä vain seksuaalisessa mielessä ja siitä, että tuntemisen myötä minun ja toisen välille on muodostunut aitoa läheisyyttä ja toisen kanssa on luonteva ja turvallinen olo – voi olla oma itsensä. Oikean hetken määrittäminen täytyy siis tehdä intuitiolla ja sisäisiä tuntemuksiaan tarkastelemalla.
Olen itse tullut siihen tulokseen, etten halua odottaa ihan niin kauan, mutta kuitenkin haluan ensin tutustua, jotta minulle tulee turvallinen olo. Turvallinen olo tulee kahdesta seikasta: siitä, että tiedän toisen kiintyneen minuun kokonaisuutena eikä vain seksuaalisessa mielessä ja siitä, että tuntemisen myötä minun ja toisen välille on muodostunut aitoa läheisyyttä ja toisen kanssa on luonteva ja turvallinen olo – voi olla oma itsensä. Oikean hetken määrittäminen täytyy siis tehdä intuitiolla ja sisäisiä tuntemuksiaan tarkastelemalla.
perjantai 11. lokakuuta 2013
Hääyöhön odottaminen?
Olisiko ehkä järkevää odottaa hääyöhön/avioliittoon asti seksin aloittamista? Olen viime vuosina miettinyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että siinä saattaa hyvinkin olla järkeä. Seksi saa aikaan kaikenlaisia kemikaalihuuruja ihmisten päässä ja jos seksin aloittaa liian aikaisin, on suuri vaara, että erehtyy lähtemään rakentamaan suhdetta jonkun itselleen vääränlaisen kanssa vain fyysisen vetovoiman, kemikaalihuurujen yms. takia. Jos haluaa hyvän, tasapainoisen parisuhteen loppuelämäksi, on järkevintä tutustua rauhassa ja muodostaa yhteyttä/sidettä toisenlaisilla tavoilla. Koskemistakin on niin paljon muutakin kuin vain suoranaisesti seksiin liittyvää.
Joten on siinä minusta jotain järkeä, että odottaa seksin aloittamista siihen asti, että kokee haluavansa viettää loppuelämänsä toisen kanssa.
Hmmm.
Mutta jaksaako nykyaikana kukaan enää odottaa? Siis jos haluaisin odottaa, jaksaako kukaan odottaa, jos pyydän? Jos ei jaksa, tarviiko minun tinkiä asiasta?
Hmmm.
Tavallaan se olisi tosi selkeää, jos seksi ei kuulu asiaan ennen avioliittoa. Sitä voisi tutustua lukemattomilla muilla tavoilla ensin.
Jos seksi tulee mukaan siirryttäessä tapailemisesta seurusteluun, miten tämä kohta määritellään? Mikä on oikea aika? Tällaisten kysymysten välttämiseksi olisi selkeää odottaa avioliittoon asti.
Call me old fashioned mutta mun mielestä avioliittoon odottamisessa on ihan loogisia ja rationaalisia perusteluja.
Pitää pohtia.
Päivitys 19.10.2013
Luulen, että en halua odottaa ihan niin kauan, mutta kuitenkin haluan ensin tutustua, jotta minulle tulee turvallinen olo. Turvallinen olo tulee kahdesta seikasta: siitä, että tiedän toisen kiintyneen minuun kokonaisuutena eikä vain seksuaalisessa mielessä ja siitä, että tuntemisen myötä minun ja toisen välille on muodostunut aitoa läheisyyttä ja toisen kanssa on luonteva ja turvallinen olo. Oikean hetken määrittäminen täytyy siis tehdä intuitiolla ja sisäisiä tuntemuksiaan tarkastelemalla.
Joten on siinä minusta jotain järkeä, että odottaa seksin aloittamista siihen asti, että kokee haluavansa viettää loppuelämänsä toisen kanssa.
Hmmm.
Mutta jaksaako nykyaikana kukaan enää odottaa? Siis jos haluaisin odottaa, jaksaako kukaan odottaa, jos pyydän? Jos ei jaksa, tarviiko minun tinkiä asiasta?
Hmmm.
Tavallaan se olisi tosi selkeää, jos seksi ei kuulu asiaan ennen avioliittoa. Sitä voisi tutustua lukemattomilla muilla tavoilla ensin.
Jos seksi tulee mukaan siirryttäessä tapailemisesta seurusteluun, miten tämä kohta määritellään? Mikä on oikea aika? Tällaisten kysymysten välttämiseksi olisi selkeää odottaa avioliittoon asti.
Call me old fashioned mutta mun mielestä avioliittoon odottamisessa on ihan loogisia ja rationaalisia perusteluja.
Pitää pohtia.
Päivitys 19.10.2013
Luulen, että en halua odottaa ihan niin kauan, mutta kuitenkin haluan ensin tutustua, jotta minulle tulee turvallinen olo. Turvallinen olo tulee kahdesta seikasta: siitä, että tiedän toisen kiintyneen minuun kokonaisuutena eikä vain seksuaalisessa mielessä ja siitä, että tuntemisen myötä minun ja toisen välille on muodostunut aitoa läheisyyttä ja toisen kanssa on luonteva ja turvallinen olo. Oikean hetken määrittäminen täytyy siis tehdä intuitiolla ja sisäisiä tuntemuksiaan tarkastelemalla.
Älä anna "kemian" sokaista
Romantic chemistry can be one of the most dangerous and self destructive emotions if left unchecked. People will enter relationships with incompatible mates blinded by chemistry. Chemistry often seems to have the power to blind us. Chemistry is the reason the saying, "Love is blind," exists. Chemistry can make otherwise rational people ignore serious problems and issues in an individual and relationship. Chemistry often blinds people to warning signs that a person or relationship is not healthy or the right one for them.
http://voices.yahoo.com/spark-chemistry-romantic-relationship-organic-662755.html?cat=41
Tutustuminen ja parisuhteen rakentaminen
Elämänkokemukset ovat opettaneet minulle, miten parisuhteessa kannattaa edetä ja miten tutustuminen hoitaa. Varsinkin hiljattain päättynyt 8,5-vuotta kestänyt suhteeni ja virheet, jotka johtivat siihen. Seksiä ei kannata aloittaa kovin nopeasti. Minusta jopa avioyöhön odottaminen voi olla järkevää. Pitääpä ajatella, mikä olisi minusta oikea hetki seksin aloittamiselle. Tuskin hääyöhön asti, mutta ainakin siihen asti, että on siirrytty tapailemisesta vakituiseen suhteeseen (miten se sitten määritelläänkään...). Seksi luo miehen ja naisen välille yhteyden, ja jos ei vielä tunne hyvin, saattaa seksin varassa lähteä rakentamaan vakavaa suhdetta väärän ihmisen kanssa. Kemikaalihuurut sotkevat pään.
Ymmärsin sen pitkän suhteen aikana, että haluan tutustua toiseen hitaasti ja rauhassa. Tapailla pitkän aikaa ennen varsinaisen suhteen aloittamista. Haluan seurustella vakavasti enää kerran. Sen lopullisen ihmisen kanssa. En halua enää vakavaa suhdetta, joka sitten päättyy eroon. Haluan tutustua toiseen rauhassa ja selvittää, voinko olla hänen kanssaan onnellinen. Vasta sitten siirrytään sitoutumiseen ja vakavaan suhteeseen, ja minusta/minulle seksi on yksi merkki siitä, että on sitouduttu. Antamalla ruumiini toiselle tavallaan sanon, että "olen sinun".
Myös vanhempien ja lasten tapaamiset kuuluvat vasta sitte siihen vaiheeseen. Ystäviä voi tavata aiemminkin, koska omalla tavallaan ystävien tapaaminen kertoo paljon suhteen tulevaisuudesta ja onnistumisen mahdollisuuksista. Eli kun näkee, miten toinen tulee toimeen omien kavereiden kanssa jne.
En myöskään halua enää muuttaa yhteen jonkun kanssa ennen avioliittoa. Kun olen tapaillut jotakuta pitkään ja on siirrytty seurustelemaan vakavasti ja tuntuu siltä, että tuon kanssa voin olla loppuelämäni, haluan sitoutua virallisesti ja vasta sitten asua yhdessä eli yhdistää elämäni toisen elämään – aloittaa yhteisen elämän.
Näin haluan asioiden menevän.
Alussa olevalle kemialle ei kannata laittaa liikaa painoarvoa. Kemia ei riitä vielä naimisiinmenoon. Kemia on hyvä pohja, mutta kannattaa oppia suhtautumaan siihen realistisesti. Tutustua rauhassa ja kiireettä. Ottaa selvää, onko toinen todella ihminen, jonka kanssa voisi olla loppuelämänsä.
Minulla on meneillään tutustumisprosessi, jossa kaikin tavoin asiat karkasi (taas kerran) käsistä ja homma lähti etenemään ihan liian nopeasti. Mutta luulen, että asioita voi kelata taaksepäin ja palauttaa järjen toimintaan. Niin aion tehdä.
Minulla on meneillään tutustumisprosessi, jossa kaikin tavoin asiat karkasi (taas kerran) käsistä ja homma lähti etenemään ihan liian nopeasti. Mutta luulen, että asioita voi kelata taaksepäin ja palauttaa järjen toimintaan. Niin aion tehdä.
Löysin pari hyvää artikkelia netistä aiheesta.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
Nyt tarvitsen kirjan
Pakko tilata joku kirja... Himoitsen jotain tajunnan räjäyttävää teosta, joka käsittelisi kvanttifysiikkaa ja kaikkea jännittävää... Pitääpä tutkia olisiko listauksessani (teksti: Kirjoja, jotka haluaisin joskus lukea) jotakin tähän hetkeen sopivaa. Kaipaan jotain, mikä kertoisi lisää Jumalasta... Ja kaiken olevaisen perimmäisestä luonteesta. Jotain KIEHTOVAA.
Hmmm. Pitää miettiä.
Päivitys: Tilasin seuraavat teokset (IHANAAAA)
Hmmm. Pitää miettiä.
Päivitys: Tilasin seuraavat teokset (IHANAAAA)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)