Jatkoin eilen asian pohdiskelua ja mietin sitä, että kun opiskelin Oriveden opistossa sanataidetta vuoden, siellä olin omanlaisteni ihmisten ympäröimä ja siellä sosiaalinen arvoni on ihan normaali ja hyvä. Siellä kun oli siis melkein vain tosi luovia, herkkiä, introvertteja ja omituisia ihmisiä. Ja sama pätee edelleen eli sosiaalinen arvoni on tosi hyvä itsenilaisten ihmisten joukossa. Mutta ei mainstream-ihmisten joukossa.
Eli ehkä sen sosiaalisen arvon määrittää lopulta vain ENEMMISTÖ. Jos on tosi poikkeava enemmistöstä, sosiaalinen arvo on siinä viiteryhmässä huono. Mutta jos on jossain, missä ympärillä on itsenlaisia, sosiaalinen arvo on hyvä.
Niin. Eli loppujen lopuksi erilaisuus on se huono juttu ainakin jos puhutaan näistä norminmukaisista ihmisistä, ne tuntuvat sietävän heikosti normeista poikkeamista ja erilaisuutta ja leimaavat sellaisen vastenmieliseksi. Uskoisin, ettei asia mene ihan samalla tavalla toisinpäin eli jossain tosi luovien ja herkkien ihmisten täyttämässä koulussa jos olisi muutama normaali tyyppi, en usko, että niitä dissattaisiin samalla tavalla. Voin tietty erehtyäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti