En olekaan täällä vielä esitellyt yhtä merkittävimmistä kohtaamistani kirjoistani. Se on Sylvi-Sanni Mannisen Outolintu, erilainen – tutkimusraportti yliherkästä väri-ihmisestä muotojen yhteiskunnassa. Kirja on valitettavasti ollut vuosien ajan loppuunmyyty ja sitä saa lähinnä kirjastoista (tosin sielläkin alkavat kirjat hajota jo käsiin). Kirjoitin Atena-kustannukselle ja pyysin, että ottaisivat uusintapainoksen, mutta eipä ole kuulunut.
Filosofian tohtori Sylvi-Sanni Manninen teki elämäntyönsä herkkien ihmisten tutkijana ja tukijana. Päivilän sanktuariksi Sylvi-Sanni kutsui Liperissä sijaitsevaa kotitilaansa, jonka hän halusi pyhittää hiljentymiseen ja luonnon kuunteluun. Päivilän sanktuarin säätiö jatkaa Sylvi-Sanni Mannisen elämäntyötä herkkiin ihmisiin liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. (Päivilän sanktuari, vuodatus.net)
Sylvi-Sanni Manninen tajusi "uuden ihmistyypin, erityisen yliherkän ihmislajin, joka on liian usein syyttä suotta musertunut lajitoveriensa kyynärpäihin, peukalon alle tai jalkoihin". Hän nimesi herkät ihmiset väri-ihmisiksi, koska huomasi heidän reagoivan voimakkaasti (mitä herkempiä, sitä voimakkaammin) väreihin, ja vähemmän herkät muotoihmisiksi (he reagoivat enemmän muotoihin kuin väreihin).
Väri-ihmisen erottaa ympäristöstä vain hienon hieno raja. Hän reagoi voimakkaasti kaikkeen sellaiseenkin, mitä muut tuskin huomaavat. Reaktioherkkyytensä vuoksi häntä kutsutaan myös yliherkäksi. (Päivilän sanktuari, vuodatus.net)
Kaikki väri-ihmiset eivät ole luovia, mutta silloin kun puhutaan synnynnäisestä taiteilijasta, kysymyksessä on väri-ihminen. Toki muotoihmisetkin luovat. He kirjoittavat runoja romaaneista puhumattakaan, maalaavat tauluja ja säveltävät sinfonioita. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kun luovan toiminnan alalla suunta muuttuu ja rajat rikkoutuvat, taustalla on väri-ihminen. Hänet koetaan usein yhteiskunnan kannalta häiriköksi. … Luova yksilö joutuu kuilun partaalle, jos ympäristö ei tajua hänen näkemystään ja pilkkaa sitä. Hänellä on voimakas sisäinen pakko edetä työssään, mutta toisten ihmisten myönteinen vastakaiku puuttuu ja monta kertaa myös käytännön edellytykset. (Päivilän sanktuari, vuodatus.net)
Moni väri-ihminen on kertonut, miten ensimmäiset ulkomaailmaan kohdistuneet vaikeudet alkoivat siitä, kun luuli kaikkien ihmisten olevan itsensä kaltaisia. Hän oli liian avomielinen ja paljasti sisäiset vammansa väärille henkilöille. Kun toinen osanoton sijasta nauraa hohotti ja käski mennä psykiatrille, vierauden tunne oli selvää. Kuin syvässä vedessä kaikkialla ihmisvilinässä vaeltaa yliherkkiä, joiden äänetön huuto on: ”Tajua minut, hyväksy minut, ota minut syliisi!” (Päivilän sanktuari, vuodatus.net)
Tämä kirja on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Se oli ensimmäinen kirja, josta löysin jonkinlaisen selityksen erilaisuuden kokemuksilleni. Ikään kuin kirja minusta. Ajatus väri- ja muotoihmisistä ei jätä minua rauhaan ja aivoni pohtivat ja pohtivat, miten nämä kaikki erilaiset ilmiöt (neurologiset poikkeavuudet, herkkyys, väri- ja muotoihmiset, introversio, luovuus, lahjakkuus...) liittyvät toisiinsa, mikä on niiden suhde toisiinsa.
Hmm. Saisinkohan tämän kirjan julkaisuoikeudet hankittua jostain. Tästä tarvittaisiin kyllä uusintapainos
P.S. Olen julkaissut tästä kirjasta toisen painoksen! Lisää tietoa löydät täältä:
Tunnistan itsessäni vahvasti herkkyyden!!! Haluaisin lukea tämän kirjan! Introversion voiman olen lukenut melkein loppuun. Kannen kuvitus on todella kaunis ja kirja erittäin mielenkiintoinen. Myös tämän Sylvi-Sannin kirjan kansi on erittäin kaunis. Ja herkkä. Kiitos taas kun avarsit maailmaani! En ole kuullut koskaan väri- ja muotoihmisistä. Toivottavasti kirjaa löytyy vielä jostain.
VastaaPoistaVoi kyynel kun teitä ei ymmärretä
VastaaPoistaArvoisa anonyymi ei ehkä tiedä, että monille ihmisille sosiaalinen sopeutuminen tuottaa tässä maailmassa vaikeuksia, jos on jostain syystä sen verran poikkeava, että jää ulkopuolelle/tulee kiusatuksi jne. Se on varsin merkittävä kokemus, kun tuntee itsensä ulkopuoliseksi, väärinymmärretyksi jne. ja vaikuttaa itsetunnon kehitykseen sekä koko elämään. En käsitä, miksi tällaisella asialla täytyy ruveta irvailemaan. Meillä on oikeus tunteisiimme ja kokemuksiimme, ja jos on aina kokenut itsensä erilaiseksi, sille haluaa etsiä ja löytää syyn.
VastaaPoistaKati: laitan tänne joku hetki jutun visuospatiaalisesta ja audiosekventiaalisesta ajattelutyylistä, jotka minun mielestäni täsmäävät väri- ja muotoihmisjaottelun kanssa. :) se on kiehtovaa informaatiota.
VastaaPoistaLisäksi, arvoisa anonyymi, nuo ulkopuolisuuden kokemukset, syrjintä, ymmärtämättömyys yms. koettelevat ehkä eniten kasvuvuosina ja jättävät pysyviä jälkiä ja traumoja, joita kannamme vielä aikuisinakin. Sieltä ne tulevat. Lapsuudesta. Vaikka samaan ilmiöön kyllä usein voi törmätä aikuisenakin työpaikoilla tms. työpaikkakiusaamisen muodossa esimerkiksi. Tunne siitä, että tulee ymmärretyksi, on ihmiselle tärkeä.
VastaaPoistaKannattaa jättää omaan arvoonsa nuo anonyymin jutut. Selvästi henkisesti vajaaälyinen, jos on sama tyyppi joka noihin muihin postauksiin on kommentoinut. Tuollaisen persoonan kanssa keskusteluyritys on vähän sama kun yrittäisi kysyä pululta paljon kello on.
VastaaPoistaKiitos Mira, laita vaan tuo juttu. Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaOlen itsekseni pohtinut, voisiko ongelmani johtua ADD:stä. Asiat eivät vaan mene perille, vaikka kuuntelen ja työmuistini on todella huono. Olen aina halunnut ja yrittänyt olla "normaali", mutta en pysty siihen. Olen myös hidas kaikessa mitä teen. Ja pääni tuntuu olevan koko ajan sekaisin ajatuksista.
Kiitos tuosta kirjavinkistä! Todella mielenkiintoista ja avartavaa tekstiä, joka tukee omia havaintoja monen vuoden ajalta. Olen kirjoittanut ihan samoja juttuja itse, päätyen niihin ilman yliopistoa tai akateemisia tutkimuksia. Kokemukset, tuntemukset ja intuitio. Luin puolet kirjasta kerralla. Nyt pieni tauko :)
VastaaPoistaNiin, löytyi Jyväskylän kirjastosta. Jäi yksi vielä hyllyynkin. Niitä taitaa olla siellä peräti 4kpl.
Helou, J! Kiitos kommenteista. Kiinnostaisi kuulla enemmän ajatuksistasi. Laitan tänne lähiaikoina tekstin myös siitä, mitä tarkkaavaisuushäiriö TODELLA käytännössä tarkoittaa. Se tulee olemaan aika mielenkiintoinen juttu.
VastaaPoistaKirjoitin sulle sähköpostia tuohon gmail-osoitteeseen.
VastaaPoistahei, en löydä sähköpostia... Lähetä se osoitteeseen unirumpali@gmail.com :)
VastaaPoistaLöysinpäs. Oli mokoma nakannut roskapostiin. :)
VastaaPoistaToivon myös, että tästä saataisiin uusinta painos! :) Kiva kuulla, että suosittelemastani kirjasta on ollut apua.
VastaaPoistaLöysin tämän kirjan paikallisesta kirjastosta! Samalla tavalla voin todeta, että kirja on kuin kirjoitettu minusta :) Uusintapainos olisi hyvä juttu! Haluaisin kirjan ihan omaksi.
VastaaPoistaKiitos tästä blogistasi! :) Olen saanut hurjan paljon tästä itselleni :) Olen 27. vuotias nainen ja aina kokenut itseni erilaiseksi, oudoksi, ulkopuoliseksi jne. Vasta viime aikoina opiskeltuani näitä asioita lähihoitajakoulussa tunnistin itsessäni asperger ja ADD piirteitä :) Mikä helpotus oli huomata, että ongelmani onkin neurologinen. Olen lukenut myös ton Outolintu, erilainen- kirjan ja tunnistin itseni niin selkeesti väri-ihmiseksi. Se onkin ehkä paras koskaan lukemani kirja. Se antoi olemassaololleni oikeutuksen. Mua kiinnostaa kanssa kovasti psykologia ja tahtosin yliopistoon lukemaan sitä, mutta tuskin pääsen koska pääsykokeissa on tilastomatikkaa, jossa olen auttamattoman huono. Yritän nyt valmistua päihde- ja mielenterveys lähihoitajaksi, tässäkin koulutuksessa olen ollut vuodesta 2007. Pikkasen on venähtänyt opinnot työharjoitteluista hylkäämisten takia. Luin muuten sun haastattelun tosta lehdestä, olet ihan kuin minä aivan kaikessa :D Kaikkea hyvää sulle ja Jumalan siunausta! <3
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista! :) En minäkään psykologiaan pääsykokeen kautta taida päästä, teen avoimessa yliopistossa ja haen sitten sivuaineväylää pitkin. Kaikkea hyvää itsellesi!
Poista