Tarvitseeko hiuksia pestä? No poo -ilmiö ja ruokasooda

Jos nyt lähdetään miettiin tätä no poo -ilmiötä eli shampootonta elämää ja ajatusta siitä, että hiuksia ei pestäisi ollenkaan TAI ne pestään jollain luonnollisella aineella eikä shampoolla niin en käsitä kyllä itse yhtään sitä, että vedetään vaan hatusta, että ruvetaas pesemään ruokasoodalla, joka ei ees ole mikään luonnontuote tai en tiä MIKÄ se on, mutta joku outo kemiallinen mörötys nimeltä natriumvetykarbonaatti. Tuskin sitä missään puussa tai pensaassakaan kasvaa, että eiköhän se ole ihan kemiallinen tuote. (Wikipedian mukaan sitä louhitaan Yhdysvalloissa enemmän kuin valmistetaan kemiallisesti, mutta enimmäkseen sooda on kemiallisesti valmistettua)

Eli MILLÄ PERUSTEELLA tällainen täysin hatusta vedetty kemiallinen tuote, jota EI ole suunniteltu ja kehitetty hiusten pesuun, sopisi käytettäväksi hiusten hoitoon PAREMMIN kuin shampoo, joka ON suunniteltu hiusten hoitoon?

Se on kysymys, joka minua kiinnostaa, ja minkä takia lähdin asioista ottamaan selvää. Minulle kun ei riitä koskaan ohjenuoraksi se, että "kaikki muut tekee niin".

Soodasta sain selville, että sitä ei todellakaan kannata hiuksiin laittaa. Päänahan ph on normaalisti noin 5. Siis terveen päänahan. Satuin lukemaan Kemikaalicoctailin sivuilta, miten parin ruokasoodalla hiuksiaan pesseen testihenkilön päänahan ph muuttui testijakson aikana terveestä tulehdustilaa lähenteleväksi 6:ksi (Voiko shampoon korvata ruokasoodalla?)

Tutkittuani asiaa lisää selvisi, että soodan ph on 9,5 eli järkyttävän emäksinen. Hiuksia pitäisi hoitaa tuotteillla, joiden ph on lähellä päänahan ja hiusten omaa ph:ta eli noin 5. Viinietikalla yritetään kompensoida soodan kuivattavaa vaikutusta, mutta emäksisen aineen käyttö ehtii jo saada aikaan tuhoja. (Baking soda destroyed my hair)

Päätin sitten lähteä lähestymään tätä asiaa (shampootonta elämää) ihan omin päin ja alusta. Lähtisin liikkeelle siitä, että KUKA keksi shampoon, koska, missä ja miksi. Mikä siis on shampoon historia.

Ja sain selville, tähän mennessä, että Intiassa hiusten pesuun on käytetty PESUPÄHKINÖITÄ. Niitä, mitä myydään nyt esim pyykinpesuun. Juuri niitä.

Kuulostaa minusta jo PALJON paremmalta kuin ruokasooda.

Tarviiko hiuksia sitten pestä? Artikkelissa shampoon historiasta kerrotaan näin: shampoo poistaa talirauhasten erittämää talia. Tällä luonnollisella öljyllä on suojaava merkitys, mutta se myös sitoo itseensä likaa ja kuolleita ihosoluja. Shampoo pesee pois talia, jolloin nämä paskat lähtee mukana. Aikoinaan hiusten pesuun käytettiin ihan vaan saippuaa, mutta se poistaa näitä öljyjä päänahasta ja hiuksista liian tehokkaasti. Shampoo on suunniteltu sellaiseksi, ettei se poista niitä niin paljon. Niitä pitää jäädä sinne, koska niillä on oma tehtävänsä.

Shampoot on pyritty suunnittelemaan sellaisiksi, että ne irrottavat mahdollisimman tehokkaasti lian, mutta jättävät hiuksiin päänahan tuottamia tärkeitä öljyjä. "The innovations in hair care in the past one hundred years focus on this issue by using materials that target the hair lipids through “highly surface-active” cleansing agents called surfactants to break down and distribute healthy natural oils while washing away contaminants (Wong 1997)." Artikkeli: The history of shampoo, The culmination of personal cleanliness

Vahingoittumattoman hiuksen pinta on sellainen, että se torjuu veden, mutta rasva-aineet, kuten tali, jää siihen kiinni. Siksi pelkällä vedellä peseminen ei poista likaa, joka on jumissa talissa.

Shampoon valmistuksessa tavoitellaan seuraavia ominaisuuksia:

• Easy rinsing
• Good finish after washing hair
• Minimal skin/eye irritation
• No damage to hair
• Feels thick and/or creamy
• Pleasant fragrance
• Low toxicity
• Good biodegradability
• Slightly acidic (pH less than 7), since a basic environment weakens the hair by breaking thedisulfide bonds in hair keratin.

Eli en kyllä tekemieni tutkimuksien jälkeen ollenkaan usko siihen, että hiuksia ei tarvitse pestä ollenkaan ja jos niitä pestään, minusta on järkevintä käyttää tuotteita, jotka on huolellisesti suunniteltu optimaalisella tavalla tehtäväänsä. Pesupähkinäasiaa aion vielä tutkia.