Luen psykologian tehtävää varten kirjaa The Science of Personality (Pervin), jossa kerrotaan visuaalisesta hahmotustehtävästä nimeltä Embedded Figures Test. Siinä pitää löytää tietty kuvio monimutkaisesta kuvasta eli toisin sanoen testataan sitä, miten hyvin henkilö kykenee hahmottamaan yksinkertaisen kuvion monimutkaisemman sisältä. "...ability to perceive a part of the field independently of its surroundings".
Tässä esimerkki tällaisesta tehtävästä (löysin kuvion parissa sekunnissa).
Tajusin heti, että tässä on jotain... Olen ehdottomasti itse sellainen, joka pystyy totaalisesti ignooramaan häiritsevät yksityiskohdat ja hahmottamaan niiden kätkemän kokonaisuuden eli "field independent"-persoona. "Field independent individuals are much more able than field dependent subjects to perceive parts of the field independently of the surroundings" toisin sanoen he pystyvät näkemään metsän puilta (Pervin).
Tästä assosion heti autismiin ja aspergeriin, joista sanotaan, että autistiset ihmiset EIVÄT hahmota metsää puilta vaan juuttuvat yksityiskohtiin eli heidän pitäisi olla siis
huonoja tässä tehtävässä, mutta kuinka ollakaan asia on
päinvastoin.
Löysin internetistä Simon Baron-Cohein ja Therese Jolliffen artikkelin heidän tekemästään tutkimuksesta:
Are people with autism and Asperger Syndrome faster than normal on the Embedded Figures Test? (1997). Siinä sanotaan, että sekä autistiset että Asperger-henkilöt ovat ylivoimaisesti parempia tässä tehtävässä ja he suoriutuvat siitä hyvin nopeasti. "As predicted, both groups of clinical subjects were significantly faster on the EFT than age and IQ matched normal controls".
Useiden tutkijoiden mielestä tämä voisi viitata siihen, että autismi johtuu pohjimmiltaan siitä, että henkilö prosessoi informaatiota ei-sosiaalisilla alueilla poikkeavasti, vaikka autismin ydinominaisuutena pidetään sosiaalista poikkeavuutta. Lisäksi tämä tuo esiin sitä tosiasiaa, ettei autismissa (ja Aspergerin oireyhtymässä) ole välttämättä kyse
viasta vaan nimenomaan vain erilaisesta prosessointityylistä:
...cognitive abnormalities in autism are
usually thought of in terms of deficits rather than superior skills (e.g., Baron-Cohen,
Leslie & Frith, 1985, regarding ‘theory of mind’ deficits; or Tager-Flusberg, 1989,
1993, regarding ‘pragmatics’ deficits). Their superior performance (in relation to their
general mental age) on the EFT therefore suggests we should not in all respects
conceptualize autism as a disability but in some respects consider it as a different type
of information-processing system.
Baron-Cohen ja Jolliffe esittävät kolme hypoteesia selitykseksi siihen, miksi autismikirjolaiset ovat tehtävässä tavallista nopeampia. Selitys voi olla se, että he prosessoivat nopeammin monimutkaisen informaation osatekijöihinsä TAI siinä, että he ovat ylipäänsä parempia visuo-spatiaalisissa tehtävissä TAI siinä, että he kiinnittävät huomiota yksityiskohtiin kokonaisuuden sijaan.
Tätä viimeistä kohtaa en käsitä, koska jos minun aivoni toimisivat niin, että jumitun yksityiskohtiin, en PYSTYISI löytämään haluttua kuviota yksityiskohtien sekamelskasta... Minun mielestäni tässä on kyse nimenomaan kyvystä hahmottaa kokonaisuus yksityiskohtien seasta... Jos esimerkiksi katsot esimerkkinä olevaa kuvaa niin jos sinulla on taipumusta tuijottaa yksityiskohtia etkä kykene hahmottamaan kokonaisuutta, et PYSTY löytämään vaadittua kuviota vaan tuijotat niitä yksittäisiä erivärisiä kolmioita... En siis käsitä tätä hypoteesia.
Löysin internetistä eräältä sivulta (
Field Dependence-Independence) pätkän, jossa sanottiin, että kenttäriippuvaiset (eli ne, jotka ei hahmota haettua kuviota sekamelskasta) eivät löydä toivottua kuviota, koska he näkevät vain kokonaisuuden... What? Minusta tässä ei ole mitään järkeä. Jos ihminen nyt katsoo silmillään TÄTÄ kuvaa:
Niin eihän nyt KUKAAN tuijota tuota
isoa laatikkoa ja ole kykenemätön havaitsemaan noiden pikkuisten kolmioiden harmaanvalkoista joukkoa... Minusta silloin, jos ei löydä haettua kuviota, kyse on siitä, että henkilö havaitsee kokonaisuuden
ja yksityiskohdat, mutta ei osaa hahmottaa kätkettyä kokonaisuutta yksityiskohtien seasta. Kyse on jostain ihan muusta kuin yksityiskohdat-kokonaisuus problematiikasta.Tässä vielä toinen esimerkki.
Koska uskon, että ADD/ADHD on osa autismikirjoa tutkin, löytyykö tietoa adhd-ihmisten pärjäämisestä näissä testeissä.
Ahaa! Löysin
tiivistelmän (hyvin lyhyen) tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin olisiko CEFT-testillä (children's embedded figures test) diagnostista painoarvoa ja olihan sillä – ADHD-lapset pärjäsivät tavallista
heikommin testissä... Samaten Google -kirjat palvelusta löytyi tietoa asiasta teoksesta
Attention Deficit Hyperactivity Disorder: From Genes to Patients. Myös siinä sanotaan, että ADHD-ihmiset suoriutuivat hitaammin ja tekivät enemmän virheitä kuin kontrollihenkilöt (s. 472). (Aiheesta täysin sivuun: kiinnostavan oloinen kirja... Pitäisiköhän tilata).
Kiinnostavaa. Minun aivoni toimivat siis selvästi kuten Asperger-aivot (kuten odottaa sopii), ja silti koen olevani melkein 50 % ADHD... Mikä ihme näiden kahden neurologisen ilmön suhde toisiinsa todella on?
Lisäksi on syytä mainita, että löysin myös ristiriitaisia tutkimustuloksia. Jossain sanottiin, että tutkimustulokset viittaisivat siihen suuntaan, että autistiset ovat kenttäriippumattomia (field independent) eli löytävät sen kätketyn kuvion nopeasti, ja aspergerit kenttäriippuvaisia (
täällä) ja joissain tutkimuksissa aspergerit/autistit eivät ole sanottavasti eronneet verrokkiryhmästä.
Asiaa olisi kiinnostavaa tutkia lisää. Voisivatko siis arvon tämän tekstin lukijat tutkia näitä yllä olevia kuvia ja kertoa, miten helposti löytävät kätketyn kuvion ja onko henkilö adhd/add, asperger, autistinen, normaali.
Minä siis olen asperger (mahdollisesti myös ADHD) ja löysin kaikista kuvista kätketyn kuvion. Kaksi ensimmäistä olivat ihan helppoja ja löysin parissa sekunnissa, vaikein oli tuo alin eli missä piti etsiä risti vai mikä plusmerkki onkaan, mutta aika pian sekin löytyi.
