Olen tullut siihen ikävään johtopäätökseen, että ei. Tai luultavasti ei. Meistä tuntuu siltä, että on, mutta todellisuudessa luulen, että jokaisen valintamme taustalla piilee uskomattoman monimutkainen syysuhteiden verkosto, joka determinoi valintamme. Ja tätä syysuhteiden verkostoa ihminen ei tule koskaan järjellään ja tieteellään tyhjentävästi selittämään. Sen tyhjentävä selittäminen edellyttäisi, että meillä olisi täydelliset tiedot ihmisten geeneistä ja siitä, miten ne vaikuttavat mihinkäkin asiaan. Itse asiassa, jotta voisimme selvittää jonkun tietyn yksilön valintaan vaikuttavat deterministiset tekijät, meidän pitäisi kyetä selvittämään, miten hänen geeninsä vaikuttavat hänen ruumiissaan. Eikä siinä kaikki, sillä meidän pitäisi pystyä selvittämään, miten hänen ruokvalaionsa ja elämäntapansa ja kaikki hänen kokemansa asiat ovat vaikuttaneet hänen geeneihinsä (niiden aktivoitumiseen/passivoitumiseen yms.), hermostoonsa jne. Meidän pitäisi pystyä selvittämään, minkälaisen merkityksen hän on antanut jokaiselle kokemalleen asialle ja meidän pitäisi pystyä selvittämään, miten jokainen ihmisen kokema asia vaikuttaa tulkintoihin, joita hän tekee. Mahdoton tehtävä.
Juuri tähän viittaan sillä, kun olen sanonut (jos en täällä niin sitten jossain muualla), ettei ihminen pysty ymmärtämään kuin itseään pienempiä asioita. Ihmisjärki on hyvin, hyvin rajallinen kapistus. Jos emme pysty selittämään tyhjentävästi koskaan edes ihmistä itseään, miten voisimme kuvitellakaan ymmärtävämme korkeampia elämänmuotoja, kuten Jumalaa?
Pieni, pieni ja rajoittunut ihminen.
Jos ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, onko hän vastuussa teoistaan?
On ja ei.
Siinä mielessä ei, että ihmistä ei pitäisi rankaista teoista, koska pahuus ja huono käytös johtuvat vain kehittymättömyydestä, tiedon puutteesta, rakkauden puutteesta... Virheellisestä ohjelmoinnista noin niinkuin suoraan puhuttuna. Ei kai ketään voida rangaista viallisesta ohjelmoinnista?
Ei. Mutta tällaiset yksilöt pitäisi sulkea (ainakin jos he ovat jollekulle vaaraksi) jonkinlaiseen kasvatuslaitokseen tai pikemminkin uudelleenohjelmoimislaitokseen, jossa heidän täytyy pysyä niin kauan, kunnes heidän ohjelmointivirheensä on saatu korjattua.
Valitettavasti ihmiset ovat tässäkin asiassa varsin kehittymättömiä ja alkeellisia eikä kukaan tiedä hyvää menetelmää tämän uudelleenohjelmoinnin suorittamiseen, joten siinä tuskin saavutetaan kovin helposti mainittavia tuloksia.
Millä perusteella väität, että tämä "uskomattoman monimutkainen syysuhteiden verkosto" determinoi valintamme? Kun kerran myönnät, että meillä on kokemus tahdon vapaudesta, niin on täysin irrationaalista olla uskomatta tätä kokemusta ilman positiivista syytä. Rationaalinen ihminen uskoo, että asiat ovat niin kuin ne näyttävät tai vaikuttavat olevan kunnes hänellä on peruste uskoa toisin.
VastaaPoistaTuosta rankaisemisesta. Mielestäni olet tässä epäjohdonmukainen, sillä kasvatuslaitokseen (tai uudelleenohjelmoimislaitokseen) sulkeminen on rangaistus.
Kuvittele rivi dominonappuloita. Jos meidän tekomme ovat kausaalisesti determinoituja (eikä meillä ole tahdon vapautta), niin me olemme yksittäisiä dominonappuloita tuossa jonossa, eikä meillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä tapahtuu. Tällöin meillä ei myöskään ole moraalista vastuuta teoistamme koska me olemme vain osa kausaalista ketjua.
En väitä mitään, vaan ajattelen, että se on mahdollista. Kukaan ei tosiasiassa TIEDÄ, onko vapaata tahtoa vai ei.
PoistaLuin osan kaksi vasta jälkeenpäin. Siinä otat vähän takapakkia asiaan. Miksi me emme voisi tietää kokemuksemme perusteella, että meillä on vapaa tahto? Kyllähän me tiedämme kokemuksen perusteella esim., että fysikaalinen todellisuus on olemassa (esim. tuoli jolla istun).
VastaaPoistaEihän kokemus todista vielä mitään. Voihan minulla esim. olla kokemus siitä, että naapurini inhoaa minua, ja sitten tämä kokemus osoittautuu perättömäksi. Jokainen toki saa tehdä omat teoriansa ja uskoa mihin haluaa. Joskus vaan olen miettinyt, että kun olen tehnyt valintaa ja olen alkanut todella pohtia valintaani mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä, ne voisivat hyvinkin olla löydettävissä jostain sisältäni. Mutta on kyllä hauskempaa uskoa vapaaseen tahtoon ja ehkä sellainen on.
PoistaTotta. Ei kaikki kokemukset ole luotettavia ja tosia. Mutta jos meillä kokemus sekä fysikaalisesta todellisuudesta että vapaasta tahdosta, niin millä perusteella me hylkäämme toisen mutta emme toista? Meillä pitäisi olla positiivisia syitä uskoa, että kokemuksemme tahdon vapaudesta on illuusio. Jos otamme lähtökohdaksi skeptismin, jossa kokemuksiin luotetaan vasta kun on todistettu, etteivät ne johda harhaan, niin me päädymme lopulliseen umpikujaan.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä siitä, että useat tekijät vaikuttavat meidän valintoihimme. Tahdon vapaus ei kiistä tätä.