keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Human destruction device

Sain sähköpostiviestin eräältä blogin lukijalta, joka intoutui kirjoittamaan vapaasta tahdosta ajatuksiaan. Hän esitti varsin kiinnostavia näkemyksiä, joista erityisesti yksi jäi pörisemään päähäni vaatien tuottamaan lisää ajatuksia. Tämä ihminen kirjoitti:

Jossain kohtaa tuumasin että meillä olisi pakostikin vapaa tahto pelkästään siksi että maailma on näin pahasti väärillä raiteilla. Eli että jos vapaata tahtoa ei olisi niin olisimme luonnon kanssa täydellisessä harmoniassa, vähän kuten eläimet ovat.

Miten mielenkiintoista! En ollutkaan lainkaan tullut laajentaneeksi perpektiiviä yksilöstä maailmanlaajuiseksi. Aivan. Vastasin tähän:

Tosiaankin... Jos meillä EI OLE vapaata tahtoa ja kaikki on mennyt täällä näin vituroilleen... Mitä se kertoo? Kiinnostava ajatus. 1. Jumala toteuttaa kauttamme jotain suunnitelmaa (vähän kuin Hegelin absoluuttinen henki) TAI Jumala ja Saatana riepottelevat meitä täällä avuttomina pelinappuloina ja kaikki on tämän riepottelun ilmentymää 2. ei ole Jumalaa tms. ja ihminen on evoluution tuloksena luontoon kehittynyt valtava mutaatio syöpäkasvain, joka ajaa planeettaamme kohti tuhoa.

Hmmm... Olisi hirveän tylsää, jos meillä ei ole vapaata tahtoa. Mutta se, että se olisi tylsää ei tarkoita, etteikö niin ikävästi voisi olla. Hyi. Jos olemme vain kaameita marionettinukkeja, joita riepotellaan sinne tänne tai Maapallo-nimisen ekosysteemin epäonnistuneen kehityskulun huipentuma. Miten ironista. Ihminen, joka kovin mielellään ajattelee suuria itsestään ja asettaa itsensä luomakunnan kruunuksi, olisikin nimenomaan se vaihe Maapallon kehityskulussa, jonka ilmaantuminen merkitsi kaiken epäonnistumista. Siihen asti kaikki meni tosi hienosti. Bakteereista tuli sammakoita ja kaloja ja otuksia, jotka ryömivät maalle ja kehittyi dinoja ja kehittyi apinoita ja ELÄMÄÄ ja kaikki oli tosi hienoa ja ihmeellistä ja kaunista... Ja sitten yksi kaunis päivä... Ei kun yksi tosi ruma päivä muovautui apinasta ihminen ja silloin, juuri siinä kohtaa, Maapallolle muodostunut ihmeellinen kudelma, elämäksi kutsuttu kehityskulku osoittautui epäonnistuneeksi. Juuri se oli ratkaiseva hetki, joka osoitti, tuhoutumisprosessin aktivoituneen. Ihminen on kuin maapallon sisäänohjelmoitu itsetuhoutumisprosessi. Maapallo-niminen kokeilu on ohjelmoitu tuhoamaan itse itsensä. Human destruction device.

KABOOM!

Experiment over.

Ihminen edustaisikin siis kaikkein epäonnistuneinta ilmiötä koko universumissa (ainakin Maapallon tasolla). Luomakunnan herra, sallikaan minun nauraa. Ihminen on pelkkä tuhoamiskone.

Syöpäkasvain. Mutaatio evoluution geeniperimässä. Sairaus, joka tuhoaa kaiken.


Mutta yllä oleva oli vain siis skenaario. Se ei edusta todellista mielipidettäni vaan on vain spekuloinnilla iloittelua.


On hauskaa ajatella, että meillä olisi vapaa tahto. Mutta en oikein tiedä, onko. Eipä sitä kukaan tiedä. Eikä tule tietämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti