Nyt en kestä enää. Minä LUOVUTAN. Olen tällainen typerä ihminen, jolla on valtavan herkkä ja voimakas oikeudenmukaisuuden tunto eli syvä huoli maailman tilasta ja halu parantaa maailmaa ja tunnen kärsimystä kaikista ihmisten pahuuksista ja epäkohdista jne jne. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että jos minulta hajoaa joku tavara, en pysty heittämään sitä pois, vaan ajattelen, että se pitäisi korjata ja joka ikinen tavara, jonka voi kierrättää, pitää kierrättää jne. Mutta nyt en KESTÄ. Minulla on nurkat ja kaapit täynnä rikkinäisiä asioita, joita en KOSKAAN saa korjatuksia (vietyä ties minne erikoisliikkeisiin tms. korjattavaksi) ja ne pyörivät ja pyörivät täällä vituttamassa minua ja aiheuttamassa stressiä, koska tunnen ainaista jäytävää tunnetta siitä, että PITÄISI SAADA AIKAAN viedä ne korjaukseen. Siis esim. 2 pölynimuria ja valaisimia ja kengät ja parvekepöytä, jonka lasilevy on haljennut ja kaatopaikalla... Ongelma on siinä, että minun on helvetin vaikea saada aikaan edes NORMAALEJA asioita elämässä, kuten yksinkertaista siivoamista. Tuollaiset YLIMÄÄRÄISET todella aikeasti aikaansaatavat asiat aiheuttavat minulle mielipuolisen stressin ja kuormituksen, ja sitten ne pyörivät ja pyörivät täällä IKUISESTI. Minulla ei ole edes autoa, joten millä vien imurin huoltoon? Kannan sitä puoli kaupunkia kainalossa? Tai joudun järjestään hirveällä vaivalla jotain kyytiä. Ja en tule koskaan saamaan aikaan sitä, että soittaisin johonkin halvatun lasiliikkeeseen ja mittailen minkä kokoisen lasilevyn tarvin typerään pöytääni ja sitten se pitäisi hakea jotenkin ja maksaa. En JAKSA. Ja typerä kenkä pitäisi raahata suutariin. Ja typerät valaisimet pitäisi raahata isälleni, jos se osaisi korjata. Jos ei osaa, niin kuka osaa.
Nyt totesin, että EN JAKSA ENÄÄ. Heitän kaiken roskiin. Ostan uuden imurin. Ihan v...n sama. Ei kiinnosta. Jos maailma tuhoutuu minun takiani niin olen pahoillani.
Nyt RIITTI.
Jep, kuulostaa järkevältä :D lähetin täs muuten yks päivä sähköpostia :)
VastaaPoista