sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Normeista

    Ote Facebook-viestistäni:

  • Viestiketju aloitettu tänään
  • Mira Karppelin
    Mira Karppelin
    Jotenkin typerä se norminmukaisten ihmisten maailma, kun sinne ei KELPAA liian omituiset ihmiset. Eli liian ei-norminmukaiset ihmiset. Ihmisiä arvotetaan normien perusteella. Sekin, kun sanoin, että tykkään konemusiikista ja heavymetallista, sanoit, että kunhan et kerro sitä kenellekään jonka tunnet. Tosi typerää. Millaiset ihmiset arvottaa muita MUSIIKKIMAUN perusteella? Mitä ihmeen merkitystä on sillä, mitä ihminen kuuntelee. Aika pinnallista.
    Norminmukaiset ihmiset on hyvin usein pinnallisia, suvaitsemattomia ja ahdasmielisiä, koska niille on tärkeää status ja maine ja oikeanlainen pukeutumistyyli ja oikeanlaiset elämäntavat ja plaa plaa plaa.
    Loppujen lopuksi kaikki kulminoituu siihen HÄPEÄN tunteeseen. Norminmukaiset ihmiset pelkäävät kuollakseen kasvojensa menettämistä ja niille on valtavan tärkeää se, mitä muut niistä ajattelevat. Muiden miellyttäminen. Normit on niitä ohjenuoria, joiden avulla määritetään se, miten muita miellytetään ja annetaan (muille noita normeja seuraaville) optimaalinen kuva itsestä. Ja normien rikkomisesta seuraa häpeän tunne.
    Joillekin ihmisille normit on vaan VALTAVAN tärkeitä. Koska sosiaalinen status on jopa elämän tärkein asia.
    Häpeä. Normien rikkominen > häpeä. Typerää. Ei ihmistä ole luotu häpeämään itseään. Tärkeintä elämässä on olla OMA ITSENSÄ. Ei itseään tarvitse hävetä. Eikä itseään tarvi rajoittaa ja sulkea normeihin vaan ihmisen tulee uskaltaa olla oma itsensä ja elää itseään kuunnellen ja toteuttaen. Tuntematta häpeää ja miellyttämättä muita. Mutta moraali on tärkeä asia. Se ja kultainen sääntö eli kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan. Se ei ole muiden miellyttämistä typerien normien kautta vaan moraalisuutta, hyväsydämisyyttä, Jumalan äänen seuraamista ja rakkautta (sen kaikissa muodoissaan).
    En tajua normi-ihmisiä. Tai tajuan. Mutta mun mielestä se on surullista. Sellainen elämä on niin kaukana siitä, mikä elämässä on OIKEASTI hyvää ja mistä elämässä on OIKEASTI kysymys.
    Normit kytkeytyvät pelkoihin, eivät rakkauteen.

1 kommentti:

  1. Tämä kaikki on totta, olisin itse voinut kirjoittaa samoin! Olenkin usein ihmetellyt, että missä ovat ne ihmiset, jotka eivät ajattele asioita nimenomaan vain normien mukaan... vaan uskaltavat olla mitä on. Taitavat olla kuolemassa sukupuuttoon. MUTTA, jospa suurin osa ihmisistä pitää näiden normien mukaista elämää sinä ainoana ja oikeana eikä heille ole suotu muita mahdollisuuksia ajatella maailmaa? Tai eivät osaa ajatella? Ja helpointa on mennä massan mukana eikä olla erilainen, vaikkei kaikesta olisikaan samaa mieltä.

    VastaaPoista