Joku kansalainen toivoi, että kertoisin opiskeluistani. Siis kerron. Ellen nukahda. Jos nukahdan, jatan toiste.
Yliopistossa opiskeleminen on maailman täydellisin asia. Olen rakastunut. Olinpas oikeassa, kun koin, että minä KUULUN yliopistoon ja sinne on päästävä. Onneksi en luovuttanut.
Luultavasti filosofia on myös JUURI se tieteenala, jota minun kuuluukin opiskella pääaineena, sillä filosofian opiskelijat ovat hengenheimolaisiani ja ensimmäistä kertaa elämässäni en tunne itseäni ulkopuoliseksi vaan olen RYHMÄYTYNYT – MINÄ! – ja kuulun joukkoon ja tykkään kuulua. Enpä ole ennen kokenut tällaista, että NAUTIN muiden seurasta ja ryhmässä hengaamisesta ja ihmisten kanssa keskustelemisesta. Keskustelut kun on aina syvällisiä ja kiinnostavia ja ihmiset samoin. Olen rakastunut kaikkiin ihmisiin siellä.
Ja opiskeluun.
Rakastan tiedon imemistä. Oppimista. Opiskelemista. Tietoa. Ihmisiä. OUTOJA ihmisiä ainakin.
Olen siis varsin onnellinen at the moment. Happy, happy.
Nyt on "tenttikausi" eli siis syyskuussa alkaneet kurssit alkaa loppua ja luentotentit on edessä. Osa jo takana (yksi). Huomenna argumentaation tentti. En tiiä osaanko riittävän tehokkaasti kaivaa esiin argumentteja ja virheargumentteja ja taustaoletuksia, mutta ehkä jos argumentoin riittävän tehokkaasti tulkintojeni puolesta eli perustelen tekemäni valinnat loistavasti, saan säälipisteitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti