keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Olen soluyhdyskunta nimeltä Mira


"While the cellular communities appear as single entities to the naked eye – a mouse, a dog, a human – they are, in fact, highly organized associations of millions and trillions of cells."

Minua ei oikeasti ole olemassa. Ainakaan minä en ole tämä keho. Tämä keho on miljoonien, triljoonien solujen muodostama yhdyskunta. Tämän yhdyskunnan nimi on Mira. Sille on myös ilmaantunut merkillinen harhaluulo itsestään yhtenä yksilönä, kokonaisuutena, joka on yksi eikä miljoona, triljoona oliota yhdessä.

Ammoisina aikoina eli vain yksinäisiä soluja eli yksisoluisia eliöitä. Sitten ne alkoivat muodostaa yhdyskuntia, jotka aluksi olivat varsin pieniä. Mutta ajan saatossa yhdyskunnat monimutkastuivat ja solut alkoivat kehittää työnjakoa. Soluyhdyskunnan selviytymiselle on suurta hyötyä siitä, että se kykenee saamaan tietoa ympäristöstään, joten ajan myötä solut erikoistuivat siten, että yhdyskunnalle kehittyi ns. hermosto ja kyky nähdä ja kuulla, vaikka käytännössähän tämä kaikki on vain erilaisia SOLUJA, jotka ovat erikoistuneet ja joiden yhteistoiminta mahdollistaa kaikki nämä asiat.
Kuka minä siis olen? Mira-niminen solujen kaupunki?

Ja sitten tämä yhdyskunta ajelehtii täällä ympäristössä ja kohtaa toisia yhdyskuntia ja sitten nämä soluyhdyskunnat ottavat selvää toisistaan, ojentelevat proverbiaalisia tuntosarviaan: "Hmmm.... Mikäs tämä on? Tämähän on yhdyskunta nimeltä Pentti!"

Ja toisinaan tämä yhdyskunta vastaanottaa solun itsensä ulkopuolelta ja liittää se yhteen omaan soluunsa ja alkaa rakentaa UUTTA yhdyskuntaa, ja kun tämä uusi yhdyskunta on valmistettu sellaiseksi, että se pärjää emoyhdyskunnan ulkopuolella toimintakykyisenä, emoyhdyskunta sylkäisee sen uuden yhdyskunnan pihalle.

Tämä kaikki on pohjattoman kiehtovaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti