torstai 15. syyskuuta 2016

Mindfulness ja saisiko joskus olla rauhassa KIITOS?

Voi pyhä Jeesus (anteeksi). Luin vähän aikaa sitten eräästä kirjasta, mitä mindfulness TODELLA tarkoittaa, ja suutuin.

Ihmisen mielellä on kuulemma taipumus alkaa harhailla. Aivoissa on eräänlainen perustila/lepotila, johon aivot asettuvat, kun ei ole mitään erityistä tekemistä (kun vaikka istuu junassa tai odottelee kassajonossa ja millon missäkin) ja tässä tilassa ajatukset alkaa harhailla. Mind wandering eli ajatusten harhailu tarkoittaa sitä, että mielen sisällöillä ei ole mitään selkeää tekemistä TÄMÄN HETKEN kanssa eli sen tilanteen kanssa, jossa ihminen sillä hetkellä on. Joidenkin tutkimusten mukaan mind wandering on yhteydessä henkiseen pahoinvointiin.

Mindfulness on metodi, jossa tästä harhailusta yritetään päästä eroon ja saada mieli pysymään TÄSSÄ HETKESSÄ.

Voi herran jumala. Eikö tässä maailmassa saa enää ollenkaan olla rauhassa?? KAIKKI mitä ihminen tekee, on VÄÄRIN, ja siihen pitää puuttua. Kaikki internet-sivut, lehdet ja muut tursuavat asiaa siitä, miten me hengitämme väärin (pinnallisesti), kävelemme väärin (tekniikka pielessä), syömme väärin... Ja nyt sitten jo ajattelukin on vääränlaista.

Olen KYLLÄSTYNYT. Haluan olla rauhassa. En jaksa joka hiivatin sekunti murehtia sitä, miten teen jotain väärin ja omistaa elämäni asian korjaamiselle. Tai jos sellaista teen, haluan edes itse valita asiat, jotka haluan korjata eli että on sisäinen halu ja motivaatio ja tarve.

Eikö edes minun AJATUKSENI saa olla rauhassa? Pitääkö minun nyt alkaa niitäkin taukoamatta kontrolloimaan ja vahtimaan ja pitämään kurissa? Ei kiitos. Minulla on ihan muuta tekemistä ja ajatukseni saavat pyöriä siellä missä pyörivät.

Muutenkin on alkanut vituttamaan tämä nykyajan MEDITOINTIPAKKO. Kaikki henkiset kehittyneet ihmiset meditoivat ja jos et meditoi, nämä erityisen meditointi- ja hippeilyorientoituneet ihmiset katsovat salaa alaspäin ja pitävät alemman tason olentona.

Mikä hemmetin PAKKO on meditoida, jos se ei huvita eikä tunnu hauskalta ja jos sen tekeminen on pakkopullaa. Pitääkö sitä väkisin tehdä ja siitä stressata ollakseen jotenkin cool ja oikeanlainen ihminen tiettyjen ihmisten silmissä?

Saisinko kiitos keskittyä elämässäni siihen, mikä minua kiinnostaa?

Mitta täyttyi.

1 kommentti:

  1. En juuri tiedä mitään Mindfullnessista, mutta jos se on tuota mitä kerroit, niin ei minun tarvitsekaan tietää.Se kassajonossa harhailu - siis ajatusten harhailu - on minulle meditaatiota. Kävely, pyöräily, askarointi - kun tekemiseen ei tarvitse keskittyä sen suuremmin voi antaa aatoksen lentää. Hyvin useasti siitä seuraa uusia ideoita, vanhojen ideoiden jalostumista ja jälkeenpäin tuntuu kuin olisi ottanut hyvät nokoset. Mielummin pää tyhjä kuin täysi.

    VastaaPoista